Tiesitkö, että osatyökykyisyys koskettaa lähes jokaista suomalaista työuran aikana? Suomessa noin 1,9 miljoonaa työikäistä, jolla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Heistä 600 000 arvioi sen vaikuttavan omaan työhönsä ja työmahdollisuuksiinsa.

Osatyökykyiset henkilöt omaavat paljon potentiaalia. Kykyä työskennellä ei kuitenkaan tunnisteta eikä potentiaalia osata tai kyetä hyödyntämään.

Mistä tämä johtuu?

Poliittinen paine ja yhteiskunnallinen tarve osatyökykyisten työllistymiselle ovat suuria. Perustelut pohjaavat niin inhimillisiin kuin taloudellisiin seikkoihin. Yksilön näkökulmasta työ kiinnittää yksilön yhteiskuntaan. Työllistyminen liittyy myös yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kokemukseen ja on kytköksissä yksilön terveyteen ja hyvinvointiin.

Osatyökykyisen työllistyminen ilmenee kustannussäästöinä. Säästöt keskittyvät sosiaaliturvamenoihin sekä työttömyyteen ja työstä poissaoloon liittyviin kustannuksiin. Tuloina puolestaan se näkyy yhteiskunnalle kertyvinä veroina ja yksilön näkökulmasta parempana toimeentulona sekä eläkkeen kertymisenä.

Osatyökykyisten sekä heitä edustavien tahojen suunnalta kantautuu vahva halu tehdä töitä. Työ ja työnantajat sekä osatyökykyiset eivät kuitenkaan löydä toisiaan.

Kyse on osatyökykyisten lasikatosta

Osatyökykyisen työllistymishaasteen takana ovat osittain palvelujärjestelmän rakenteet ja käytännöt. Nykyisessä muodossaan ne voivat jopa hidastaa osatyökykyisten työllistymistä työ- tai virkasuhteiseen työhön.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että osatyökykyinen ei etene työllistymispalveluista avoimille työmarkkinoille. Kyse on eräänlaisesta osatyökykyisten lasikatosta.

Osatyökykyisille järjestetään erilaisia työllistymistä tukevia palveluja myös sosiaalihuollossa. Nämä palvelut eivät kuitenkaan riittävästi saattele ja ohjaa osatyökykyisiä henkilöitä palkalliseen työhön.

Haasteita löytyy myös ammattiin valmistumisen ja työllistymisen yhtymäkohdasta. Ammatillisista erityisoppilaitoksista valmistuu osatyökykyisiä, jotka eivät koulutuksestaan huolimatta työllisty. Loikka oppilaitoksesta työhön on liian iso ja valmistavat toimenpiteet hajanaisia.

Osatyökykyisille suunnatut palvelut ovat myös muutostilanteessa, jossa valmistaudutaan sekä maakunta-, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. Meneillään olevassa murrosvaiheessa on mitä parhain paikka tehostaa eri tahojen yhteistyötä ja luoda uusia toimivampia käytäntöjä. Näiden seurauksena osatyökykyiset ohjautuvat tulevaisuudessa oikeisiin palveluihin ja saavat tarpeenmukaista tukea työllistymiseen.

Näihin haasteisiin haetaan muutosta Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) -kärkihankkeessa. Muutosta rakennetaan muun muassa kokeiluhankkeiden kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos koordinoi projektissa Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen kuutta alueellista kokeilua, joiden kanssa kehitetään kohdennetusti ratkaisuja osatyökykyisten työllistämisen ja osallisuuden haasteisiin.

Lue lisää:

Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke, STM

Osatyökykyisille tie työelämään, OTE thl.fi’ssä

Osku – Tie työelämään verkkopalvelu ammattilaisille, asiantuntijoille ja osatyökykyisille

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *