Päihde- ja riippuvuuspalveluissa kohdataan hyvin haavoittuvassa tilanteessa olevia ihmisiä, jotka tarvitsevat usein monia eri palveluja. Päihde- ja riippuvuusongelmiin tarvittaviin palveluihin pääsyyn vaikuttavat monet tekijät, kuten esimerkiksi yhteisön asenteet, maantieteelliset tekijät, palvelujärjestelmän toimivuus, palvelujen toimintakäytännöt, palvelujen monipuolisuus ja asiakkaan yksilölliset tarpeet.
Tulevaisuuden sosiaali ja terveyskeskus -ohjelman yhtenä tavoitteena oli parantaa päihdepalveluihin pääsyä vuosina 2021–2023. Hyvinvointialueelle siirtymisen valmistelu teki näkyväksi kuntien erilaisia päihde- ja riippuvuuspalvelujen palvelukäytäntöjä ja kokonaisuuksia sekä eri toimijoiden hyvinkin jännitteisiä keskinäisiä suhteita.
Hankkeissa yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi tuli yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille.
Hankkeissa yhdeksi keskeiseksi tehtäväksi tuli yhteistyön ja luottamuksen rakentaminen eri toimijoiden välille. Erilaisten verkostotapahtumien ja yhteistyöryhmien avulla pyrittiin lisäämään toimijoiden keskinäistä luottamusta, palvelujen yhteistoimintaa, monipuolistamaan palveluvalikkoa ja sitä kautta parannettiin asiakkaan mahdollisuutta saada tarvitsemiansa palveluja.
Uudessa tilanteessa alueelliselle tiedolle päihde- ja riippuvuuspalvelujen toimivuudesta, toteuttamisesta ja henkilöstön osaamistarpeista syntyi myös erityinen tarve. Valtakunnallisesti päihde- ja riippuvuuspalveluista ei ole saatavilla niin yksityiskohtaista tietoa kuin palvelujen nykytilan arvoimiseksi olisi tarvittu. Siksi hankkeissa toteutettiin erilaisia kyselyjä, kartoituksia ja haastatteluja, joilla saatua tietoa hyödynnettiin kehittämis- ja vaikuttamistyössä. Tulevaisuudessa tietojärjestelmien tulisi tuottaa palveluista entistä paremmin alueellista tietoa. Tiedon tuottaminen edellyttää kuitenkin rakenteisen kirjaamisen pitkäjänteistä kehittämistä sekä hyvinvointialueilla että kansallisesti.
Monen alueen kehittämistavoitteena olikin siirtää painopistettä palveluissa ehkäisyyn vahvistamalla ammattilaisten osaamista ja selkiyttämällä vastuita.
Päihde- ja riippuvuusongelmia ja niistä aiheutuvia haittoja voidaan ehkäistä ja monen alueen kehittämistavoitteena olikin siirtää painopistettä palveluissa ehkäisyyn vahvistamalla ammattilaisten osaamista ja selkiyttämällä vastuita. Ammattilaisia koulutettiin esimerkiksi rahapelaamisen ja alkoholin puheeksi ottoon sekä mini-intervention, motivoivan haastattelun ja lyhytintervention käyttöön asiakastyössä.
Hankkeissa tuotettiin ja kokeiltiin lukuisia alueellisiin tarpeisiin vastaavia palveluja, palveluihin liittyviä käytäntöjä ja palvelumalleja, joilla pyrittiin paremmin turvaamaan palveluihin pääsyä, palveluissa pysymistä ja palvelujen tarvevastaavuutta.
Hoitoon pääsyn parantamiseksi kehitettiin esimerkiksi walk-in tyyppisiä matalankynnyksen palveluja, uudistettiin ja yhtenäistettiin asiakkaaksi tuloprosessia, kuvattiin palvelupolkuja ja integroitiin päihdetyöntekijän työtä sote-keskuksiin. Hyvien käytäntöjen vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen jatkuu.
Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman hankkeet ovat luoneet pohjaa päihde- ja riippuvuuspalvelujen alueelliselle kehittämiselle. Tiukentuvassa taloudessa kehittämistä ei ole varaa lopettaa. Yhteensovittavan johtamisen merkitys korostuu entisestään ja monialaiselle työlle tarvitaan yhteistyörakenteet, joihin myös määräaikaisten hankkeiden on mahdollista kiinnittyä entistä paremmin.