Koeputkihedelmöityksessä naisen munasolu hedelmöitetään miehen siittiöillä elimistön ulkopuolella. Hoitoja on tehty Suomessa menestyksekkäästi jo yli 30 vuotta, ja niistä on syntynyt yli 37 000 lasta. Näistä runsaat 10 000 on syntynyt pakastetun alkion siirrosta.
Koeputkihedelmöityshoito on raskas prosessi lasta haluavalle parille, mutta erityisesti naiselle. Hoitoketjua voidaan keventää pakastamalla hedelmöitetty alkio, koska sen jälkeen alkionsiirto voidaan tehdä luonnollisessa kierrossa ilman hormonihoitoa. Koeputkihedelmöityksessä saadaan useimmiten (60–70 prosentissa kierroista) useita alkioita, joista vain yksi siirretään kohtuun. Jäljelle jääneet hyvälaatuiset alkiot pakastetaan tulevaa käyttöä varten.
Alkioiden pakastus on tärkeä osa koeputkihedelmöitystä, sillä sen avulla hoito on saatu turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi. Erityisen tärkeää on monisikiöisten raskauksien ehkäiseminen, koska niissä on kohonnut raskausongelmien ja sikiöiden terveysongelmien riski.
Kun pakastettujen alkioiden käyttö on lisääntynyt, on ollut välttämätöntä tutkia hoidon turvallisuutta, etenkin syntyneiden lasten terveyttä. Hoitojen alkaessa 1990-luvulla epäiltiin, että alkion pakastaminen vaikuttaisi kielteisesti raskauden kulkuun tai syntyneiden lasten terveyteen.
Suomessa on hyvä tutkia alkionpakastusta, koska olemme edelläkävijä menetelmän käytössä Tuoreimpien eurooppalaisten vuoden 2011 tilastojen mukaan koeputkihedelmöityksistä oli keskimäärin 21 prosenttia pakastetun alkion siirtoja. Suomessa osuus oli Euroopan korkein, 41 prosenttia.
Terveitä ja isoja lapsia
Oulun yliopistossa 17.6.2016 hyväksytyssä LL Sari Pelkosen väitöstutkimuksessa osoitettiin, että pakastetun alkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla oli pienempi riski syntyä ennenaikaisina ja pienipainoisina kuin tuoreen alkion siirrosta alkunsa saaneilla lapsilla. Syntyneillä lapsilla ei ollut suurempaa synnynnäisten epämuodostumien riskiä eikä erikoissairaanhoidossa hoidettavien sairauksien riskiä seurannassa, joka ulottui kolmeen ikävuoteen asti.
Väitöskirjassa tehtiin merkittävä havainto, että pakastetusta alkiosta alkunsa saaneilla lapsilla oli lisääntynyt todennäköisyys syntyä isokokoisina raskausviikkoihin nähden. Erot eivät olleet suuria – osuus oli 3,6 % pakastetun alkion siirrosta yksisikiöisestä raskaudesta syntyneillä lapsilla, kun se oli 2,1 % tuoreen alkion siirrosta käynnistyneillä raskauksilla ja 2,9 % spontaanisti käynnistyneissä raskauksissa. Ero on kuitenkin tilastollisesti merkitsevä. Koko ei vaikuttanut lasten terveyteen syntymähetkellä tai kolmen vuoden iässä, mutta lasten terveyden seurantaa on syytä jatkaa tulevaisuudessa.