Sairaalan päivystyksestä ohjautuu jatkotutkimuksiin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle syyrialaistaustaisen mies. Hänellä on vatsa- ja pääkipuja, laihtumista ja unettomuutta, joiden vuoksi hän on hakenut toistuvasti apua terveydenhuollosta. Huolelliset tutkimukset eivät tuo selitystä miehen fyysisille vaivoille, eikä niiden aiheuttajaksi ole osattu epäillä mielenterveyden ongelmia.

Tulkin välityksellä on selvitetty vaivojen syytä ja miehelle järjestetään lopulta aika psykologin vastaanotolle. Vastaanotolla miehen traumaattiset kokemukset hänen sotatilassa olevassa kotimaassaan tulevat vähitellen esille. Hän on kokenut julmaa fyysistä väkivaltaa ja nähnyt läheistensä kuolleen. Turvaan pääsy Suomeen on ollut helpotus, mutta epävarmuus tulevaisuudesta ja huoli kadoksissa olevista läheisistä aiheuttavat voimakasta ahdistusta, joka ilmenee erilaisin fyysisin vaivoin.

Psyykkisen pahoinvoinnin ilmeneminen somaattisina oireina on universaalia ja kuuluu myös länsimaiseen kulttuuriin. Kuitenkin joissakin kulttuureissa mielenterveysongelmiin liittyy erityisen voimakas stigma ja stigmatisaatio, jonka vuoksi mielenterveysongelmiin liittyy häpeää ja leimautumisen pelkoa ja voi estää hakemasta ja saamasta apua.

Ammattilaiset ovat huolissaan riittävästä osaamisesta

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat työssään yhä enemmän pakolaistaustaisia ihmisiä. Samalla tiedon tarve ihmisten kohtaamiseen ja hoitoon liittyvistä asioista on lisääntynyt. Ammattilaiset ovat huolissaan siitä, ettei heidän ammattitaitonsa riitä kohtaamaan vakavan trauman kokeneita pakolaisia. Myös pakolaisten mielenterveysongelmien tunnistaminen ja hoitoon ohjaaminen voi olla haastavaa.

Erilaiset kulttuuriset käsitykset mielenterveydestä vaikuttavat siihen, miten mielenterveysoireita tunnistetaan ja tulkitaan. Selittämättömät vatsakivut voivatkin johtua ahdistuneisuudesta.

Asiakkaiden somaattisia ja psyykkisiä oireita tulee käsitellä kokonaisuutena.

Pakolaisasiakkaiden mielenterveyttä kuormittava tilanne ja taustat, kuten turvapaikkaprosessi ja traumakokemukset, tulee ottaa huomioon.

Mielenterveysongelmien tunnistaminen on joskus vaikeaa

Haasteena on, ettei länsimaisessa terveydenhuollossa käytetyillä menetelmillä välttämättä pystytä tunnistamaan, arvioimaan ja diagnosoimaan pakolaistaustaisten asiakkaiden mielenterveysongelmia. Syynä voivat olla oireiden ja niiden syiden erilaiset kulttuuriset tulkinnat tai ongelmat käännetyissä arviointilomakkeissa. Perinteisesti käytettyjä menetelmiä voidaan käyttää, mutta niitä pitää soveltaa joustavasti ja asiakkaan yksilöllinen tilanne huomioiden.

Syyrialaistaustaisella miehellä ei ollut sanoja kokemalleen psyykkiselle ahdistukselle, mutta häntä helpotti ymmärtää, mistä paha olo johtui. Pitkäkestoinen hoitosuhde tutun ammattilaisen ja ammattitaitoisen ja luotettavan tulkin kanssa saatiin järjestymään ja miehen toipuminen alkoi.

Pakolaistaustaisia henkilöitä työssään kohtaavien työn tueksi kirjoitettu PALOMA-käsikirja kokoaa yhteen laajasti tietoa pakolaisten mielenterveyden voimavara- ja riskitekijöistä. Käsikirja sisältää kohdennettuja suosituksia, keinoja ja työkaluja pakolaisten mielenterveyden edistämiseen, ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen ja hoitoon. Yksi käsikirjan tärkeimmistä viesteistä on, että ammattilaiset voivat luottaa omaan osaamiseensa hoitaa myös pakolaistaustaisia asiakkaita.

PALOMA-hanketta rahoittaa EU:n Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto.

Lue lisää

PALOMA-käsikirjan sähköinen versio Julkarissa

Painetun version voi ostaa THL:n verkkokaupasta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *