Keväällä 2019 THL:n palvelumuotoilija Sami Makkula sai inspiroivan tehtävän muotoilla Pakolaisten mielenterveystyön osaamiskeskuksen yhdessä yliopistosairaaloiden kanssa.
Olimme jo aiemmassa pakolaisten mielenterveystyötä kehittävässä hankkeessamme PALOMAssa havainneet, että pakolaisten mielenterveystyön alueellinen ja valtakunnallinen koordinointi oli puutteellista. Samoin THL:n tutkimukset ja aiemmat hankkeet osoittavat, että väestöryhmien välisiä mielenterveyseroja on kavennettava systemaattisesti.
Uudessa PALOMA2-hankkeessamme päätimme tarttua toimeen ja lähteä kehittämään osaamiskeskustoimintaa pakolaisten mielenterveystyöhön yliopistosairaaloissa palvelumuotoilun keinoin.
Osaamiskeskusta tarvitaan kehittämään palveluita ja tukemaan eri alueiden ammattilaisia, jotta pakolaistaustaisten tai vastaavista lähtökohdista Suomeen tulleiden mielen hyvinvointi paranisi.
”Projekti on eräänlaista pioneerityötä, ja se koetaan hyvin merkitykselliseksi” – Sami Makkula
Palvelumuotoilussa innovoidaan lopputulos uudella tavalla
Palvelumuotoilussa lähdetään liikkeelle asiakkaan eli käyttäjän tarpeesta tai toiveesta. Keskiössä ovat asiakastarpeista syntyvät oivallukset, joiden tarkoituksena on poistaa hyvän asiakaskokemuksen esteitä. Ratkaisuja pyritään löytämään saavutettavuuteen, haluttavuuteen ja käytettävyyteen liittyviin ongelmiin. Usein kysymys on yksinkertaistamisesta, asiakkaille monimutkaisten prosessien selkeyttämisestä siten, että he kokevat saavansa palvelusta arvoa.
Työprosessimme aluksi etsimme vastauksia kysymyksiin: kenelle palvelua suunnitellaan, ketä sen tulisi tukea ja mihin toimintaympäristöön se tulee rakentumaan. Pyrimme ymmärtämään asiakasta ja sitä, kuinka tarve ja kysyntä kohtaavat osaamiskeskuksessa.
Tällä hetkellä olemme palvelumuotoilun seuraavassa vaiheessa, jossa palvelukonseptia tiivistetään ja kuvataan. Rakennamme konseptista palvelua kuvaavan tarinan, jota palvelun käyttäjät ja rahoittajat pääsevät arvioimaan. Altistamme itsemme ja työmme myös kriittiselle pohdinnalle jopa kritiikille jo varhaisessa vaiheessa.
Osaamiskeskuksen muotoilussa alueellisuus ja valtakunnallisuus keskustelevat
Ensimmäisessä yhteisessä alueasiantuntijoiden tapaamisessamme esille tuotiin eri alueiden tarpeet esimerkiksi: erilaiset asiakasmäärät, alueiden hajanaisuus ja resurssien käyttö. Myös pirstoutuneet palvelupolut koettiin hankaliksi ymmärtää, ja niihin kaivattiin selkeyttä.
Osaamiskeskuksen muotoiluprosessissa on vielä edessä prosessien ja palveluiden ideointia ja konseptointia. Meidän on tiivistettävä ja muotoiltava toimimisen tavat siten, että ne istuvat eri alueiden tarpeisiin. Tasapaino valtakunnallisen ja alueellisen välillä on kuitenkin löydettävä, jotta osaamiskeskus näyttäytyy yhtenäisenä ja brändättynä toimintamallina.
Vuonna 2021 Suomessa on Pakolaisten mielenterveyden osaamiskeskus
Parin vuoden kuluttua jokaisessa yliopistosairaalassa toimii pakolaisten mielenterveystyön osaamiskeskittymä. Yhdessä keskittymät muodostavat valtakunnallisen osaamiskeskuksen, joka kehittää palveluita, kouluttaa ja konsultoi ammattilaisia, tarjoaa työnohjausta sekä tekee vaikuttavaa yhteistyötä pakolaisten mielenterveyserojen kaventamiseksi.
Visioimme, että keskuksen tehtävät ovat juurtuneet osaksi julkisten palveluiden perustoimintaa ja palveluketjut toimivat tarkoituksenmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että
- sosiaali- ja terveydenhuollon rajalliset resurssit kohdennetaan oikea-aikaisesti ja oikeaan paikkaan.
- ammattilaiset tietävät, mistä kysyä tukea työhönsä.
- aiemmin yksittäisten osaajien harteilla ollut taakka siirtyy tukevan verkoston ja konsultaation avulla jokaisen ammattilaisen osaaviin käsiin.
- pakolaiset Meri-Lapista Meri-Poriin saavat yhdenvertaista apua mielenterveyden haasteisiin.
Lue lisää:
Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus
Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi- tutkimus