Juuri nyt koronavirus pakottaa ottamaan etäisyyttä muihin ja rajoittamaan normaalia arkeamme kotiympyröihin. Ainakin meillä yksi on tilanteeseen tyytyväinen: ikääntyvä hännänheiluttaja nauttii, kun omat ihmiset ovat lähellä koko ajan. Tunne on molemminpuolinen. Tämä työkaveri huolehtii tauoista ja tuo iloa elämään, vaikka ulkomaailman uutiset masentaisivat ja arjen supistuminen tuntuisi saavan seinät kaatumaan päälle.
Kaikki koiranomistajat sen tietävät: eläimen kanssa puuhaaminen parantaa mielialaa, lisää onnellisuutta ja aivan varmasti myös pidentää ikää. Viime vuosina aihetta ovat lähestyneet myös monen eri tieteenalan tutkijat ja nyt voidaan todeta, että koira lisää myös tutkitusti ihmisten onnellisuutta.
Koiran päivää vietetään vuosittain 24. huhtikuuta muistuttamaan ihmisen parhaan ystävän monista rooleista elämässä ja yhteiskunnassa. Uutisotsikoihin pääsevät yhä useammin koirat, jotka ovat auttaneet ihmistä jollakin tavalla. On lukukoiria, hypokoiria, kaverikoiria, homekoiria ja etsijäkoiria. Itse olen jo pidempään seurannut kiinnostuneena, millaista apua koirat voivat tarjota iäkkäille ihmisille.
Tutkittua tietoa vaikutuksista: koiran omistaminen kannattaa
Koira voi tuoda iäkkään elämään merkittävää sisältöä ja toimia tärkeänä osana sosiaalista elämää. Tutkimusten perusteella tiedetään, että eläinavusteinen toiminta voi vähentää iäkkäiden ihmisten masennusoireita ja laskea stressitasoja. Mieliala paranee koiran touhuja seuraillessa kuin itsestään. Koirilla on aikaa kuunnella: ehkä juuri siksi niiden vierailut esimerkiksi pitkäaikaishoidossa olevien potilaiden luona auttavat yksinäisyyden tunteeseen.
Puolisoni isoäiti ei enää muista meitä, mutta koiramme hän kyllä muistaa nimeltä. Koiraa ei haittaa, jos välillä ollaankin lapsuuden kotipihalla tai on nuorruttu muutama vuosikymmen. Eläinten avulla voidaan tutkitusti vähentää muistisairauteen liittyviä oireita, edistää vuorovaikutusta ja parantaa elämänlaatua.
Suomalaisten kannalta hieno uutinen on, että koiranomistajat sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin muita harvemmin. Lisäksi mahdollisen infarktin jälkeen riski menehtyä on heillä muita pienempi. Jopa sydäntautiosastolla vieraillessaan koirat onnistuvat lievittämään potilaiden ahdistusta ja stressaantuneisuutta. Itse asiassa erään australialaisen tutkimuksen mukaan iäkkäät, joilla on lemmikki, saattavat tosiaan jopa elää hieman muita pidempään!
Koira voi olla joskus paras kuntouttaja
Eläkeliitto on kehittänyt koira-avusteista toimintaa osaksi iäkkäiden ihmisten kuntoutusta. Mallia toimintaan on haettu Ruotsista, jossa koira-avusteinen toiminta on jo standardoitu osa kuntoutustoimintaa.
Koirat vierailevat nykyiselläänkin monessa iäkkäiden palvelutalossa ja hoivakodissa, useimmiten vapaaehtoisten toimijoiden mukana. Koirat viihdyttävät, liikuttavat, kuuntelevat ja ovat iäkkäiden kavereina. Tapaamiset tuovat vaihtelua arkeen ja iloa elämään. Ihmisten kokemuksia on ihana kuunnella: joku haluaa pukeutua parhaimpiinsa koirien vierailuja varten tai laittaa permanentin. Koira irrottaa hymyn muistisairaalta, joka ei muuten ota kontaktia muihin enää lainkaan. Venytys yltää vielä hieman pidemmälle, kun sillä ylettää rapsuttamaan koiraa. Tuokioita muistellaan vielä viikkojen päästä.
Terveys- tai sosiaalialan koulutuksen saaneet terapeutit voivat käyttää eläimiä apuna terapiatyössä, jolloin puhutaan eläinavusteisesta terapiasta. Eläinavusteinen toiminta puolestaan on terapiaa vapaamuotoisempaa toimintaa, jonka tavoitteena on parantaa elämänlaatua, virkistää ja motivoida. Koira-avusteista toimintaa voi opiskella esimerkiksi osana eläintenhoidon ammattitutkintoa.
Koiran kanssa puuhaaminen tuo sisältöä elämään ja liikettä niveliin
Koiran omistamisen terveydelle edulliset vaikutukset voivat selittyä ainakin osittain liikunnan kautta. Koiran ulkoiluttaminen on useimmille koiranomistajille säännöllinen päivärutiini muun liikunnan lisäksi, ja he saavuttavat suositusten mukaisen liikuntamäärän muita todennäköisemmin.
Toiseksi selitykseksi on arveltu juuri koiranomistamisen sosiaalista puolta: koiranomistajilla saattaa olla lemmikkien kautta enemmän sosiaalisia kontakteja, ja tämän lisäksi psykologiset vaikutukset voivat heijastua myös fyysiseen terveyteen. Muiden positiivisten vaikutusten lisäksi koirasta ja sen tarpeista huolehtiminen voi auttaa pysymään vireänä.
Anna aikaa koirallesi – se maksaa itsensä takaisin
Tilastojen valossa koirat ovat suomalaisille rakkaita: Suomessa on noin 700 000 koiraa. Eläkeikäisiä eli yli 65-vuotiaita on koiranomistajista yhteensä hieman yli 10 prosenttia. On selvää, että kaikille koiran omistaminen ei sovi tai se ei oman kunnon tai olosuhteiden vuoksi ole mahdollista. Siksi on hienoa, että vapaaehtoiset järjestävät eläinkontakteja heille, jotka niitä kuitenkin toivovat.
Toivoisin näkeväni, että koirien ja muiden eläinten mahdollisuudet ihmisten hyvinvoinnin edistämisessä otettaisiin entistä laajemmin huomioon – tietenkään tinkimättä eläinten hyvinvoinnista. Meillä nelijalkainen on yksi perheenjäsen siinä missä muutkin, enkä haluaisi joutua luopumaan siitä, jos esimerkiksi muuttaisin palvelutaloon.
Kaikenikäisten kannattaa nyt hyödyntää arjen kiireistä vapautunutta aikaa, ja suunnata huomio positiiviseen. Lenkki ja palloleikki etätyöpäivän päätteeksi saavat hetkeksi unohtamaan miten maailma parhaillaan makaa.
Lue lisää:
Borgi, M., Collachi, B., Giuliani, A. & Cirulli, F. 2020. Dog Visiting Programs for Managing Depressive Symptoms in Older Adults: A Meta-analysis. The Gerontologist 60(1), e66–e75.
Chowdhury, E., Nelson, M., Jennings, G., Wing, L. & Reid, C. 2017. Pet ownership and survival in the elderly hypertensive population. Journal of Hypertension 35(4), 769-775.
Kårefjärd, A. & Nordgren, N. 2019. Effects of dog-assisted intervention on quality of life in nursing home residents with dementia. Scandinavian Journal of Occupational Therapy 26(6), 433-440.
Mubanga, M., Byberg, L., Nowak, C., Egenvall, A., Magnusson, P., Ingelsson, E. & Fall, T. 2017. Dog ownership and the risk of cardiovascular disease and death – a nationwide cohort study. Scientific Reports 7, 15821. DOI:10.1038/s41598-017-16118-6.
Peluso, S., De Rosa, A., De Lucia, N., Antenora, A., Illario, M., Esposito, M. & De Michele, G. 2018. Animal-Assisted Therapy in Elderly Patients: Evidence and Controversies in Dementia and Psychiatric Disorders and Future Perspectives in Other Neurological Diseases. Journal of Geriatric Psychiatry and Neurology 31(3), 149-157.
Shibata, A., Oka, K., Inoue, S., Christian, H., Kitabatake, Y. & Shimomitsu, T. 2012. Physical Activity of Japanese Older Adults Who Own and Walk Dogs. American Journal of Preventive Medicine 3(4), 429–433.
Westgarth, C., Christley, R., Jewell, C., German, A., Boddy, L. & Christian, H. 2019. Dog owners are more likely to meet physical activity guidelines than people without a dog: An investigation of the association between dog ownership and physical activity levels in a UK community. Scientific Reports 9, 5704. DOI:10.1038/s41598-019-41254-6.