Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck perusteli syyskuussa pidetyillä Pohjanmaan II sosiaali- ja terveystutkimuksen päivillä, miksi mielenterveyden edistäminen on tärkeää. Vaikka suomalaisten fyysinen terveys paranee ja elinajanodote kasvaa, mielenterveydessä ei ole nähty vastaavaa paranemista.
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuolleisuus on selvästi muuta väestöä suurempi: heidän elinaikansa on naisilla 15 vuotta lyhyempi ja miehillä peräti 20 vuotta. Haastatteluihin perustuvassa Terveys 2011 -väestötutkimuksessa on viitteitä masennustilan yleistymisestä. Mielenterveysongelmien kokonaiskustannukset ovat Suomessa noin 5 miljardia euroa vuodessa. Myös maailmanlaajuisesti on viitteitä masennustilojen lisääntymisestä: maailmanlaajuinen sairaustaakkaa (Global Burden of Disease) koskeva tutkimus raportoi masennuksen esiintyvyyden lisääntyneen lähes 20 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015.
Toisaalta tutkimus osoittaa, että mielenterveyden ongelmat ovat ehkäistävissä siinä missä sydän- ja verisuonitauditkin. Silti mielenterveys- ja päihdepalveluiden resurssit ovat edelleen painottuneet laitoshoitoon. Palveluissa on laatu- ja sisältöongelmia: Asiakkaan ääntä ei kuulla: sosiaalista kuntoutusta ja arjen tukea ei ole riittävästi tarjolla. Näyttöön perustuvien työmenetelmien käyttö on vähistä.
Tilanteen korjaamiseksi Etelä- ja Keski-Pohjanmaan sekä Vaasan sairaanhoitopiirit osallistuivat vuosina 2005–2014 mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeeseen. Pohjanmaa-hankkeessa kehitettiin kuntien mielenterveys- ja päihdetyötä, erityisesti mielenterveyden edistämistä, ongelmien ennalta ehkäisyä ja varhaista auttamista. Samalla Pohjanmaan kunnille tarjottiin työvälineitä hoito- ja palveluketjujen sekä kuntoutuksen kehittämiseen. Henkilökunnan verkostoitumista sekä koulutus- ja tutkimusyhteistyötä lisättiin sekä päihde- ja mielenterveystyön uusinta tietoa tukemaan kentän työtä välitettiin.
Näyttöön perustuvia menetelmiä, kuten mielenterveyspalveluiden ammattiosaamista vahvistavat ”mielenterveyden ensiapukoulutukset” tuotiin Suomeen Australiasta ja juurrutettiin alueelle. Mielenterveyden häiriöihin liittyviä asenteita pyrittiin parantamaan häpeäleimaa vähentävällä viestintäkampanjalla.
Lähtökohtana oli mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen edistämään alueen koko väestön hyvinvointia sekä parantamaan palvelujärjestelmää ja elinympäristöä.
Hankkeessa kerättiin samalla tietoa väestön terveydestä virallisista tilastoista ja erillisin kyselyin. Länsi-Suomen mielenterveyskysely tehtiin neljä kertaa: vuosina 2005,2008,2011 ja 2014. Pohjanmaan kolmea maakuntaa vertailtiin Varsinais-Suomeen, joka on väestömäärältään yhtä suuri ja ”samalla puolella maata” – edelleenkin idän ja lännen välillä on merkittävät terveyserot niin fyysisessä kuin psyykkisessä terveydessä.
Pohjalaisten terveys pysyi vakaana
Alkoholin myynti ei ole vähentynyt, mutta on edelleen yli viidenneksen vähäisempää Pohjanmaalla kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa.
Vastaajien itse raportoima masennus on vähentynyt noin 12 prosentista 9 prosenttiin Pohjanmaalla, mutta kehitys samanlainen oli Varsinais-Suomessa.
Mielenterveyspalveluiden käyttö on vähentynyt hiukan. Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa noin 10 prosenttia vastaajista oli käyttänyt palveluita. Kuitenkin perusterveydenhuollon käyttö on selvästi yleisempää Pohjanmaalla kuin Varsinais-Suomessa.
Työttömillä tai lomautetuilla on yli kaksinkertainen riski psyykkiseen kuormittavuuteen ja ero kasvoi kymmenen vuoden aikana talouden yskähdellessä. Henkilökohtainen talous osoittautui olevan kansantaloutta tärkeämpi tekijä kuin mielenterveyden ongelmille.
Oliko hankkeesta sitten hyötyä? Vaikutukset kansanterveyteen olivat vähäisiä. On kuitenkin tiedossa, että mielenterveyden edistäminen tuottaa myös muita hyötyjä kuin terveyshyötyjä: esimerkiksi parempia opintosuorituksia, työllistymistä, häiriökäyttäytymisen vähentymistä ja palvelutarpeen vähentymistä. Ulkomaisissa tutkimuksissa hyödyt ovat saattaneet tulla esille vasta kymmenien vuosien jälkeen. Talouden nobelisti James Heckman onkin todennut, että haavoittuvassa asemassa olevien lasten hyvinvoinnin edistäminen on yhteiskunnan tehtävä. Pohjanmaa-hankkeen tulosten tutkimus jatkuu, ja kokonaisanalyysi on vielä suorittamatta.
Sen sijaan mielenterveyden palvelut paranivat: yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä parani ja prosessit tulivat sujuvimmiksi. Näiden vaikutuksia on vaikea mitata käytetyillä mittareilla. Sama koskee hankkeen tavoitteita, jonka mukaan mielenterveysongelmiin liittyvä stigma vähenee ja tietoisuus mielenterveysongelmista ja tarjottavista palveluista lisääntyy.
Mielenterveyden edistämisen on osoitettu olevan vaikuttavaa Suomessakin useassa korkeatasoisessa interventiotutkimuksessa. Vauvan ja vanhempien vuorovaikutuksen edistäminen, eri menetelmät vanhemmuuden tukemiseksi ja peruskouluissa toteutetut ohjelmat ovat osoittautuneet vaikuttaviksi. Työttömien ryhmätoiminta mielenterveyden edistämiseksi on osoittautunut myös toimivaksi. Mielenterveyden edistämiseksi työelämässä on tarjolla vaikuttavia menetelmiä niin verkossa kuin työpaikoilla toteutettavia.
Mielenterveyden edistäminen on vaativaa
Pohjanmaa-hanke osoittaa miten haasteellista vaikuttavien näyttöön perustuvien menetelmien toimeenpano laajalla rintamalla voi olla. Sosiaali- ja terveysjärjestelmän toiminnan suuntaaminen kohti mielenterveyttä edistävää, ongelmia ehkäisevää toimintaa on suurempi haaste kuin yksittäisen menetelmän toteuttaminen tutkimushankkeen muodossa.
Mitä sitten tapahtuu hankkeen päätyttyä? Hyvät käytännöt on saatu toimimaan. Puheensa päätteeksi THL:ssä osa-aikaisena tutkimusprofessorina työskentelevä Kristian Wahlbeck piti tärkeänä, ettei investoida sairaaloiden seiniin, vaan ympäri vuorokauden toimiviin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluihin.