Suomi ja suomalainen yhteiskunta hyötyy pohjoismaisesta yhteistyöstä monella tavalla. Voimme oppia toisiltamme hyviä toimintatapoja ja sovittaa yhteen lainsäädäntöämme kansalaisia ja koko yhteiskuntaa hyödyttävällä tavalla. Konkreettinen esimerkki kansalaisia ja yhteiskuntia helpottavasta yhteistyöstä on Pohjoismaiden välillä vallitseva vapaa liikkuvuus.
Pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistuvat Suomen lisäksi Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti sekä Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti.
Maiden välinen yhteistyö on tiivistynyt myös kansainvälisissä organisaatioissa, kuten Euroopan unionissa. Koska eri Pohjoismaat ovat yhteiskuntajärjestykseltään hyvin samankaltaisia maita, ovat niiden intressit Euroopan unionin päätöksenteossa usein yhteneväiset. Yksittäisinä vaikuttajina Pohjoismaat ovat pieniä, mutta yhtenäisenä arvoyhteisönä muodostamme vaikutusvaltaisen blokin EU:ssa.
Pohjoismaisen yhteistyön kautta Suomi kiinnittyy ja identifioituu osaksi pohjoismaista arvoyhteisöä, jota leimaa vahva demokratia, oikeusvaltioperiaate, tasa-arvo, sananvapaus, suvaitsevaisuus sekä kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus ja osallistuminen, kestävyysajattelu ja määrätietoinen ilmastotyö.
Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimi toimii kolmessa pohjoismaisessa yhteistyöelimessä
THL osallistuu omalta osaltaan pohjoismaiseen yhteistyöhön osana sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaa. Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimi on mukana kolmen eri yhteistyöelimen toiminnassa: Vammaisalan pohjoismaisessa yhteistyöneuvostossa, Pohjoismaisessa dementiaverkostossa ja Pohjoismaisessa harvinaissairauksien verkostossa. Näillä kaikilla foorumeilla edistämme THL:n missiota puolustaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta muuttuvassa yhteiskunnassa.
Pohjoismaiseen yhteistyöhön osallistumisella tuemme myös strategisia tavoitteitamme. Pohjoismainen yhteistyö osaltaan antaa edellytykset tavoitella hyvinvoivaa väestöä, yhdenvertaisia palveluita, turvallista yhteiskunta, laadukasta tietoa, vaikuttavaa TKI-toimintaa ja ennakoivaa ja oppivaa THL:ää.
Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto (Funktionshindersrådet) on toiminut aktiivisesti jo kymmeniä vuosia. Työskentelyä ohjaa yhteistyöohjelmat, joista viimeisin koskee vuosia 2023–2027. Tässä ohjelmassa, kuten aikaisemmissakin keskeistä on ollut YK:n vammaisyleissopimuksen esillä pitäminen ja sen periaatteiden toteuttaminen.
Pohjoismaat ovat vuosittain toteuttaneet YK:n vammaisten oikeuksien osapuolikokouksessa New Yorkissa pohjoismaisia sivutapahtumia, nostaen erilaisia tärkeiksi katsomiamme teemoja esille. Kesäkuisessa kokouksessa kuluvana vuonna sivutapahtumien teemoina ovat digitalisaatio ja alkuperäiskansojen tilanne.
THL:n Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimi on myös mukana Pohjoismainen dementiaverkostossa ja muistisairaus-alueen teemaverkostossa Dementia ja kehitysvammaisuus. Dementiaverkosto edistää kokemusten jakamista kansallisista strategioista ja kansainvälisestä työstä. Kansainvälinen kiinnostus Pohjoismaiden dementiastrategioita kohtaan on suuri.
Pohjoismaista yhteistyötä harvinaissairauksien saralla tehdään Pohjoismaisessa harvinaissairauksien verkostossa (Nordic Network of Rare Diseases NNRD). Verkostossa eri Pohjoismaiden edustajat valtionhallinnosta, palvelunjärjestäjistä ja kansalaisjärjestöistä tuovat näkemyksensä ja kokemuksensa harvinaissairaiden henkilöiden tilanteesta, palvelujärjestelmän tilasta ja käytännön hoito- ja palvelutyöstä. Verkostossa pyritään ratkomaan yhteisiä harvinaissairauksiin liittyviä pulmia, ja toisaalta myös koordinoimaan EU-tason harvinaisyhteistyötä. Tärkeä osa NNRD:n toimintaa on joka toinen vuosi järjestettävä pohjoismainen harvinaissairauskonferenssi, joka tuo yhteen viranomaistoimijoita, harvinaissairaita ihmisiä, asiantuntijoita, ammattilaisia ja tutkijoita. Konferenssi järjestetään seuraavan kerran vuonna 2025, ja järjestämisvastuussa on puheenjohtajamaa Suomi.
Yhteistyö jatkuu niin tutkimuksessa kuin Pohjoismaisessa ministerineuvostossa
Tämän vuoden alussa käynnistimme tutkimushankkeen, jossa tarkastellaan vammaisten nuorten mielenterveyttä ja tyytyväisyyttä elämään sekä kokemuksia palveluista pandemian jälkeisenä aikana. Tässä Nord Forskin D-youth-hankkeesta on mukana Suomen lisäksi Ruotsi, Norja ja Islanti.
Pohjoismaisen ministerineuvoston puheenjohtaminen tulee jälleen Suomen tehtäväksi vuonna 2025. Puheenjohtajuus tulee Suomelle poikkeuksellisesti vuoden etuajassa, sillä Tanska on pyytänyt Suomelta mahdollisuutta vaihtaa keskinäistä järjestystä samalle vuodelle osuvan EU-puheenjohtajuutensa vuoksi.
THL:ssä puheenjohtajuutta hoidetaan yhteistyössä STM:n kanssa. Vuosi mahdollistaa tärkeiden asioiden esillä pitämisen kansallisesti ja kansainvälisesti. Työn taustana ovat kansalliset ohjelmat, kuten Suomen ja Pohjoismaiden vammaispoliittinen ohjelma sekä Suomen juuri julkaistu harvinaissairauksien kansallinen ohjelma. Näillä kaikilla ohjelmilla on yhteys YK:n ihmisoikeussopimuksiin ja erityisesti vammaisyleissopimukseen.
Toimivalla yhteistyöllä vahvistetaan sekä kansallista että kansainvälistä työtä vammaisalalla. Samalla vahvistetaan oikeus- ja hyvinvointivaltiota. Oikeus- ja hyvinvointivaltion toiminta edellyttää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista niin lainsäädännön kuin käytännön tasolla. Näinä aikoina on tärkeä kirkastaa omaa ajattelua – jotta voi puolustaa heikommassa asemassa olevia.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Lue lisää:
Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöneuvosto (Pohjoismainen hyvinvointikeskus)
Vammaisalan pohjoismainen yhteistyöohjelma 2023–2027
Pohjoismainen dementiaverkosto (Pohjoismainen hyvinvointikeskus)
Dementia ja kehitysvammaisuus, Muistisaisaus-alueen teemaverkostot (Pohjoismainen hyvinvointikeskus)