Poikkeus- ja kriisitilanteisiin varautuminen on aina ajankohtaista ja erityisen tärkeää se on haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten yhdenvertaisuuden ja osallisuuden kannalta. Varautuminen on ennakoivaa ajattelua ja suunnittelua, jolla varmistetaan, että toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös erilaissa poikkeus- ja kriisitilanteissa.
Heinäkuussa päättynyt Tulevaisuutta luomassa COVID-19-kokemusten pohjalta -hanke on tuottanut uutta tietoa ja erilaisia toimintamalleja tukemaan vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviytymistä poikkeus- ja kriisitilanteissa. Pitkittyneen COVID-19-epidemian ja sen yhteiskunnallisten seurausten tarkastelusta hankkeen aihepiiri kehittyi koskemaan myös muita poikkeustilanteita ja niihin varautumista.
Uusi tieto auttaa varautumaan tuleviin poikkeus- ja kriisitilanteisiin
COVID-19-epidemia toi esiin erilaisia yhdenvertaisuuden puutteita, jotka korostuivat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla. Uusi tieto on tärkeää tuleviin pandemioihin sekä poikkeus- ja kriisitilanteisiin varautumisen kannalta, jotta vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten henkilöiden erityistarpeet olisivat ennakkoon huomioitu.
Tulevaisuutta luomassa -hankkeen aikana tuotettiin uutta tietoa poikkeus- ja kriisitilanteita varten esimerkiksi seuraavista näkökulmista:
- ulkomaalaistaustaisten ihmisten COVID-19-sairastuvuus,
- COVID-19-epidemian vaikutukset vammaisten henkilöiden hyvinvointiin,
- COVID-19-epidemian ja sen rajoittamistoimien vaikutus toimintarajoitteisten ihmisten elämään,
- vammaispalvelujen henkilöstön ja vammaispalvelujen asumisyksiköiden johtajien kokemukset COVID-19-epidemian aikana,
- vammaisten ja vammattomien henkilöiden kokema stressi COVID-19-epidemian aikana sekä
- vakaviin häiriötilanteisiin varautuminen vammaispalveluissa.
Toimintakortit tukevat vammaisten henkilöiden selviytymistä vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa
Hanke tuotti tietoa haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten huomioimisesta vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä niihin varautumisessa varautumista tukevien toimintakorttien muodossa. Toimintakortit ovat lyhyt ohjeistus ja hankkeessa luotu menettelytapa organisaation toimintamalliksi varauduttaessa vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin.
Korttien sisältö jakautuu saavutettavaan viestintään, ammattilaisten yhteistyöhön ja palvelujen turvaamiseen. Kortit sisältävät keskeisiä tehtäviä, toimintatapoja ja ehdotuksia selviytymisen tukemiseen sekä varautumisen kehittämiseen.
Vammaispalvelujen henkilöstön ja asumisyksiköiden johtajien kokemuksissa monenlaista opittavaa
Vammaispalvelujen työntekijöiden ja asumisyksiköiden johtajien kokemukset heijastivat kuormitusta sekä asemaa puun ja kuoren välissä. Informaatiotulvan, uusien käytänteiden, jatkuvasti muuttuvien ohjeiden sekä henkilöstövajeen koettiin lisäävän työstä koettua stressiä. Työssä ei ollut useinkaan valmiita toimintamalleja nopeasti leviävän ja potentiaalisesti vakavan virusinfektion kanssa toimimiseksi.
COVID-19-epidemia ei työntekijöiden eikä johtajien mukaan ainakaan parantanut vammaispalvelujen asiakkaiden asemaa. Päinvastoin palvelujen tilapäinen keskeyttäminen, puutteet tietoliikenneyhteyksissä ja -laitteissa ja elämän sekä ihmissuhteiden kutistuminen oman kodin seinien sisäpuolelle loivat ahdistusta asiakkaissa.
Sekä työntekijät että johtajat kehittivät uusia toimintatapoja ja loivat uusia käytäntöjä vastaamaan tarpeita. Lisäksi he löysivät onnistumisen kokemuksia ja positiivisia hetkiä jokapäiväisestä työstä. Työyhteisö, vertaistuki ja asiakkailta saatu positiivinen palaute osoittautuivat tärkeiksi tekijöiksi työssäjaksamisessa ja työhyvinvoinnissa. Ammattilaisten työssäjaksamista tuki myös resilienssi, joka koostui muun muassa ammattilaisen omasta asenteesta, elämänpiiristä sekä hyväksi koetusta työyhteisöstä että johtamisesta.
Hankkeen teemat ja tulokset ovat pohjana jatkotyöskentelylle
Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama hanke Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa toteutettiin yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Kehitysvammaliiton ja Kuntaliiton (nykyinen Hyvil Oy:n) kanssa. Hankkeen aikana todettiin, että meillä ei ole riittävästi tietoa vammaisten henkilöiden kuolleisuudesta, kuolinsyistä ja sairastuvuudesta COVID-19-epidemian aikana. THL on juuri käynnistänyt uuden tutkimushankkeen näihin teemoihin liittyen.
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.
Lue lisää:
- Vammaisten ja maahanmuuttaneiden ihmisten selviytyminen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Varautumista tukevat toimintakortit (julkari.fi)
- Vammaisten henkilöiden asumisyksiköt ja niiden johtaminen COVID-19-epidemian aikana (julkari.fi)
- Vammaispalvelujen työntekijöiden kokemuksia COVID-19-epidemian ajalta (julkari.fi)
- Vakaviin häiriötilanteisiin varautuminen vammaispalveluissa (Vammaispalvelujen käsikirja, THL)
- Vammaisten ja ulkomaalaistaustaisten ihmisten selviäminen poikkeus- ja kriisitilanteissa – Tulevaisuutta luomassa covid-19-kokemusten pohjalta (thl.fi)