Koronaviruksen kansallista testauskapasiteettia on kasvatettu merkittävästi keväästä 2020. Testejä on myös tehty ennätysmäärin, tätä kirjoitettaessa jo yli 5,5 miljoonaa koko epidemian aikana. Testaus on ollut koronapandemian torjuntatoimien kulmakivi. Positiivinen testitulos on laukaissut sarjan tartunnanjäljityksiä sekä eristys- ja karanteenipäätöksiä, joilla tartuntaketjuja on saatu katkaistua ja siten pidettyä epidemiaa kurissa paikallisesti.
Samaan aikaan, kun koronan tapausluvut ovat aaltoilleet, muut hengitystievirukset ovat loistaneet poissaolollaan. Influenssatapauksia ilmoitettiin kansalliseen Tartuntatautirekisteriin yli 12 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Koronan torjuntatoimet eli parantunut käsihygienia ja etäisyyksien pitäminen vähensivät influenssan ja muiden hengitystievirusten esiintyvyyttä. Tästä kertoo myös se, että sairaalahoitoa tarvitsevilta hengitystieinfektiopotilailta ei testattaessa ole juurikaan löytynyt influenssaa.
Millaiseksi seuraava hengitystievirusinfektioiden kausi muotoutuu?
Hengitystievirusinfektiot painottuvat tyypillisesti syys- ja talvikauteen. Usein ensimmäiset rinovirusepidemiat havaitaan pari viikkoa koulujen alkamisen jälkeen. Rinoviruksia havaittiin muista hengitystieviruksista poiketen myös pandemiavuonna. Syynä voi olla se, että vaipattomana viruksena rinovirus ei alkoholikäsihuuhteesta hätkähdä. Rinovirus aiheuttaa useimmiten lievän infektion, perusnuhan.
Tulevan syksyn hengitystieviruskausi saattaa olla kahdesta edellisestä pandemiasyksystä poikkeava. Lisääntyvä koronarokotekattavuus vähentää koronainfektioiden osuutta ja muut hengitystievirukset todennäköisesti palaavat. Tästä on havaittu viitteitä jo nyt sekä Suomessa että muualla Euroopassa: kevään ja kesän aikana rinovirusten lisäksi myös muita hengitystieviruksia on jälleen todettu jonkin verran. On myös arveltu, että seuraava influenssakausi olisi ajankohdaltaan poikkeava ja alkaisi vuodenvaihteen sijaan jo aiemmin syksyllä.
Testauksen koronapainotteisuudesta uuteen normaaliin
Influenssakauden alun havaitseminen ja siihen varautuminen edellyttävät toimivaa kansallista seurantajärjestelmää. Järjestelmään kuuluu se, että hengitystieinfektio-oireisten testaus tehdään laajalla hengitystieviruspaneelilla, ei pelkästään yhtä virusta testaamalla. Influenssaseurantaa tulee tehdä sekä avoterveydenhuollossa että sairaalahoitoisista potilaista.
Seurannan tavoitteena ei myöskään ole testata kaikkia nuhaisia, vaan suhteuttaa testaus siihen, mitä hyötyä siitä on. Useimpiin hengitystieinfektioihin ei ole täsmähoitoa, joten potilaan kannalta jokaisen nuhan aiheuttajalle ei ole tarpeen saada nimeä.
Sen sijaan seuranta on tarpeellista muun muassa influenssarokotusten ajoittamisen kannalta. Seurannan avulla on mahdollista tunnistaa epidemian käynnistyminen, saada ajantasaista tietoa epidemian kulusta, seurata vakavia sairaala- ja tehohoitoa vaativia infektioita sekä jatkoanalytiikan avulla tunnistaa uudenlaisia influenssaviruskantoja. Näytteiden analysointi laajalla hengitystieviruspaneelilla mahdollistaa myös muiden hengitystievirusepidemioiden havaitsemisen.
Kesän helteisinä päivinä on siis jo tarpeen pohtia tulevaa syksyä ja huolehtia siitä, että kykenemme tunnistamaan kaikki hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset. Laajojen hengitystieviruspaneelien käyttö infektioiden testauksessa olisi tarpeellinen askel paluussa pois pandemiasta.
Nyt ilmaantuvien positiivisten koronalukujen lisääntyessä on aiheellista kysyä, mihin on kadonnut täysin normaali influenssa. Nythän on aivan varmasti niin, että koska PCR testiä ei ole tarkoitettukaan koko koronan testaukseen, niin nyt menee kyllä samaan laariin myös influenssaiset ihmiset. Jenkkien CDC on jo ilmoittanut sivuillaan, että laboratorioissa pitäisi siirtyä muun testauksen käyttöön, koska PCR ei pysty erottamaan koronaa eikä influenssaa. Mutta meillä THL ei kommentoi mitenkään asiaa. Tässä linkki sivulle;
https://www.cdc.gov/csels/dls/locs/2021/07-21-2021-lab-alert-Changes_CDC_RT-PCR_SARS-CoV-2_Testing_1.html?fbclid=IwAR0rvuseGP3hPiEH2rRWB014CIpYIpa_V18UEqi3ZxDDIwRzvRFMO-l8N94
Puolitoista vuotta on jo pyöritetty tätä ja laskettu lukuja yhteen. Silti meidän kuolleisuus on vain 0,018% ja ns. vahvistettujen määräkin on vain 1,8% väestöstä, ettei tämä niin kovin vakava pandemia ole. Vakavien rokotehaittojen määrä on sen sijaan 0,05%. Eiköhän olisi jo aika palata normaalielämään kaikin puolin.
Hei Riitta!
PCR-testi on luotettavin menetelmä todeta koronavirustartunta. Suomessa käytetään koronaviruksen tunnistamiseen Cormanin kehittämää PCR-testiä, jota myös WHO suosittelee. Testi havaitsee 95 prosenttia tartunnoista, ja se on useassa suomalaisessa laboratoriossa todettu teknisesti erittäin hyväksi.
Koronatesteissä käytetään erityistä SARS-CoV2-PCR-testiä, joka tunnistaa tarkasti juuri SARS-CoV2-viruksen. Suomessa käytössä olevat PCR-testit tunnistavat myös viruksen muunnokset eli niin sanotut variantit koronatapauksiksi. Covid-19-tartuntatilasto ei sisällä influenssatartuntoja. Jokaisen eri hengitystieviruksen osoittamiseen on erillinen PCR-testi. Kukin testi on hyvin spesifinen eli se ei osoita muita viruksia.
CDC:n ohjeistuksessa suositellaan jatkossa käyttämään PCR-testiä, joka tunnistaa samassa testissä sekä SARS-CoV-2 että influenssavirukset. Tällöin testissä on alukkeita molempia viruksia kohtaan. Näitä testejä kutsutaan multiplex PCR -testeiksi.
Lue lisää verkkosivuiltamme: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/oireet-ja-hoito-koronavirus/koronavirustestit
Terveisin
THL:n viestintä
Tästä jutusta ei oikein selvinnyt, kenelle tämä testi sitten tehdään?:
”Seurannan tavoitteena ei myöskään ole testata kaikkia nuhaisia”.
Tuleeko syksyllä 2021 Suomeen tai naapurimaihin jotain uusia tehokkaampia influenssarokotteita? Jos ei Suomeen tule, niin Tukholmaan on 60 minuutin lentomatka, Lontooseen 3 tuntia. Tallinnaan lauttamatka kenties 2 tuntia. Saksan lentoja en ole katsellut.
Ainiin käsideseistä sellainen kommentti, että itse käytän vain käsidesejä joissa EN14476(norovirus) sertifikaatti. Norovirus on vaikeampaa tuhota, kuin esim. koronavirus. Kenties tämä käsidesi, riittävästi käytettynä(kastele kädet kunnolla) tehoaa hyvin myös flunssaviruksiin?
Kuluttajille myydään ainakin LV-merkkisenä.
THL on julkaissut erityyppisten tilaisuuksien riskipisteytyksen. Voisiko THL julkaista myös pisteytyksen taustalla olevan analyysin?
Pari kysymystä:
– miten hyvin riskiarviot pätevät tilanteessa, jossa väestön roketekattavuus varsinkin aikuisten osalta alkaa olla hyvä?
– onko arviot yleisesti ”best-estimate”-tyyppisiä vain ”worst-case”-skenaarioita?
– miten arvioissa on huomioitu tilojen käyttöaste: esim. katettu terassi täytenä lienee oikeasti huomattavasti suurempi riski kuin avoterassi, jolla on vain pari asiakasta?
– mikä selittää koulujen erittäin matalaa riskiä vaikka ahtaissa luokissa voidaan oleskella tuntikausia?
Hei! Tartuntariskin ja leviämispotentiaalin astetta on arvioitu joukkoaltistumisia vastaavissa tilanteissa tähän asti kertyneen tiedon valossa. Taulukossa on esimerkkejä erilaisista altistumistilanteista. Taulukko ei pyri olemaan kaiken kattava, vaan suuntaa antava. Taulukossa ei ole mahdollista huomioida kohderyhmän haavoittuvuutta tai muita tilannekohtaisesti arvioitavia tekijöitä, joten jokainen tilanne vaatii yksilöllisen arvion.
Lisää tietoa tiedotteessamme: https://thl.fi/fi/-/thl-on-julkaissut-arviointitaulukon-joka-kuvaa-eri-tilaisuuksien-koronariskia
sekä verkkosivuillamme: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/arvio-tapahtumien-ja-kokoontumisten-koronavirukseen-liittyvasta-riskista
Terveisin
THL:n viestintä
Olin toki lukenut tiedotteenne ja juuri siksi kaipasin lisätietoa. Pisteytys on kuitenkin tarkoitettu tukemaan viranomaistoimia, joten sen tulee pohjautua oikeaan tietoon ja sen asianmukaiseen analysointiin.
Jos pisteytys ei esimerkiksi huomioi rokotuskattavuutta, niin se johtaa helposti suhteellisuusperiaatteen vastaisiin toimiin.
Toinen keskeinen tekijä on se, onko eri kohteiden pisteytys arvioitu yhdenmukaisesti. Ei voi olla niin, että osaa arvioitaisiin best-estimate- ja osaa worst-case-pohjalta. Olisi aika kova väite, että (missään) tilanteessa yksi tartuttaja tyypillisesti voisi aiheuttaa 5-10 jatkotartuntaa. Selityksessä kuitenkin todetaan, että ”leviämispotentiaali 3” tarkoittaisi tätä *todennäköisesti*.
Jotenkin pisteytyksessä pitäisi huomioida sekin, että monen riskitilanteen riskikuorma vaihtelee suuresti. Lienee eri asia matkustaa seisomatäydessä ruuhkabussissa kuin ainoana matkustajana arki-illan palvelutasovuorolla. Kontaktien määrä skaalautuu palvelun suosion neliössä ja altistusetäisyys kääntäen verrannollisena suosion neliöjuureen.
Voisivatko teidän asiantuntijanne avata pisteytyksen taustalla olevaa analyysiä vaikka blogikirjoituksessa?