Pois pandemiasta – testauksella ja seurannalla myös muita hengitystieviruksia vastaan

Koronaviruksen kansallista testauskapasiteettia on kasvatettu merkittävästi keväästä 2020. Testejä on myös tehty ennätysmäärin, tätä kirjoitettaessa jo yli 5,5 miljoonaa koko epidemian aikana. Testaus on ollut koronapandemian torjuntatoimien kulmakivi. Positiivinen testitulos on laukaissut sarjan tartunnanjäljityksiä sekä eristys- ja karanteenipäätöksiä, joilla tartuntaketjuja on saatu katkaistua ja siten pidettyä epidemiaa kurissa paikallisesti.

Samaan aikaan, kun koronan tapausluvut ovat aaltoilleet, muut hengitystievirukset ovat loistaneet poissaolollaan. Influenssatapauksia ilmoitettiin kansalliseen Tartuntatautirekisteriin yli 12 000 tapausta vähemmän kuin edellisellä kaudella. Koronan torjuntatoimet eli parantunut käsihygienia ja etäisyyksien pitäminen vähensivät influenssan ja muiden hengitystievirusten esiintyvyyttä. Tästä kertoo myös se, että sairaalahoitoa tarvitsevilta hengitystieinfektiopotilailta ei testattaessa ole juurikaan löytynyt influenssaa. 

Millaiseksi seuraava hengitystievirusinfektioiden kausi muotoutuu?

Hengitystievirusinfektiot painottuvat tyypillisesti syys- ja talvikauteen. Usein ensimmäiset rinovirusepidemiat havaitaan pari viikkoa koulujen alkamisen jälkeen. Rinoviruksia havaittiin muista hengitystieviruksista poiketen myös pandemiavuonna. Syynä voi olla se, että vaipattomana viruksena rinovirus ei alkoholikäsihuuhteesta hätkähdä. Rinovirus aiheuttaa useimmiten lievän infektion, perusnuhan.

Tulevan syksyn hengitystieviruskausi saattaa olla kahdesta edellisestä pandemiasyksystä poikkeava. Lisääntyvä koronarokotekattavuus vähentää koronainfektioiden osuutta ja muut hengitystievirukset todennäköisesti palaavat. Tästä on havaittu viitteitä jo nyt sekä Suomessa että muualla Euroopassa: kevään ja kesän aikana rinovirusten lisäksi myös muita hengitystieviruksia on jälleen todettu jonkin verran. On myös arveltu, että seuraava influenssakausi olisi ajankohdaltaan poikkeava ja alkaisi vuodenvaihteen sijaan jo aiemmin syksyllä.

Testauksen koronapainotteisuudesta uuteen normaaliin

Influenssakauden alun havaitseminen ja siihen varautuminen edellyttävät toimivaa kansallista seurantajärjestelmää. Järjestelmään kuuluu se, että hengitystieinfektio-oireisten testaus tehdään laajalla hengitystieviruspaneelilla, ei pelkästään yhtä virusta testaamalla. Influenssaseurantaa tulee tehdä sekä avoterveydenhuollossa että sairaalahoitoisista potilaista.

Seurannan tavoitteena ei myöskään ole testata kaikkia nuhaisia, vaan suhteuttaa testaus siihen, mitä hyötyä siitä on. Useimpiin hengitystieinfektioihin ei ole täsmähoitoa, joten potilaan kannalta jokaisen nuhan aiheuttajalle ei ole tarpeen saada nimeä.

Sen sijaan seuranta on tarpeellista muun muassa influenssarokotusten ajoittamisen kannalta. Seurannan avulla on mahdollista tunnistaa epidemian käynnistyminen, saada ajantasaista tietoa epidemian kulusta, seurata vakavia sairaala- ja tehohoitoa vaativia infektioita sekä jatkoanalytiikan avulla tunnistaa uudenlaisia influenssaviruskantoja. Näytteiden analysointi laajalla hengitystieviruspaneelilla mahdollistaa myös muiden hengitystievirusepidemioiden havaitsemisen.

Kesän helteisinä päivinä on siis jo tarpeen pohtia tulevaa syksyä ja huolehtia siitä, että kykenemme tunnistamaan kaikki hengitystieinfektioita aiheuttavat virukset. Laajojen hengitystieviruspaneelien käyttö infektioiden testauksessa olisi tarpeellinen askel paluussa pois pandemiasta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *