Pakolaiset ja vastaavista olosuhteista Suomeen muuttaneet kohtaavat usein monenlaisia mielenterveyttä kuormittavia tekijöitä, kuten traumaattisia kokemuksia lähtömaassa, matkalla tai Suomessa. Näiden lisäksi osallisuuden ja yhteisen kielen puute sekä puutteellinen palvelujärjestelmän tuntemus voivat heikentää monin tavoin mielenterveyttä.
Pakolaistaustaisten ihmisten taustat, elämäntilanteet ja koulutushistoria ovat hyvin moninaisia. Tämän vuoksi myös mielenterveyteen liittyvä tieto ja ymmärrys voi vaihdella suuresti.
Mielenterveyden lukutaidolla tarkoittaa tietoa ja uskomuksia mielenterveydestä. Hyvä mielenterveyden lukutaito on kykyä ymmärtää ja vahvistaa omaa sekä toisten mielenterveyttä, tunnistaa siihen vaikuttavia tekijöitä ja hakea tukea tarvittaessa.
Heikko mielenterveyden lukutaito sekä mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on usein tunnistettu keskeisiksi esteiksi avun hakemiselle. Jos mielenterveyttä ei tunnisteta osaksi kokonaisvaltaista terveyttä tai sitä ympäröi häpeä, ihminen jää helposti ilman tarvitsemaansa tukea.
Psykoedukaatio on ammattilaisen työväline mielenterveyden vahvistamisessa
Yksi keino parantaa mielenterveyden lukutaitoa ja vähentää mielenterveyteen liittyvää stigmaa on psykoedukaatio. Psykoedukaatio tarkoittaa asiakastyöskentelyä, jonka tavoitteena on lisätä tietoa ja ymmärrystä mielenterveydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä tarjota keinoja mielen hyvinvoinnin tukemiseen.
Psykoedukaatiota on perinteisesti käytetty mielenterveyden haasteiden hoidossa, mutta sitä voidaan hyödyntää myös laajemmin terveyden edistämisessä ja mielenterveyden lukutaidon vahvistamisessa.
Psykoedukaatiossa keskeistä on tiedon luotettavuus ja ymmärrettävyys. Ihmistä on tärkeää tarkastella kokonaisvaltaisesti ja tuoda esiin hänen vahvuutensa ja voimavaransa. Se auttaa asiakasta ymmärtämään, että hänen kokemuksensa eivät ole poikkeavia tai hänen ominaisuuksistaan johtuvia. Näiden lisäksi on tärkeää tuoda esiin esimerkiksi terveystottumusten, kuten unen, ulkoilun ja ravitsemuksen yhteys mielenterveyteen.
Psykoedukaatio voi parhaimmillaan lisätä tietoa mielenterveydestä, vähentää stigmaa, edistää hoitoon hakeutumista ja lievittää oireita. Selkeä ja asiakkaan lähtökohdat huomioiva tieto rakentaa luottamusta ja tukee toimijuutta oman hyvinvoinnin edistämisessä.
Keinoja ammattilaisille yhteisymmärryksen ja luottamuksen rakentamiseen
Ammattilainen voi tukea pakolaistaustaisen asiakkaan mielenterveyttä monin eri tavoin. Mielenterveys kannattaa ottaa puheeksi mahdollisimman varhain ja arkisissa yhteyksissä. Moni pakolaistaustainen ei käytä käsitteitä kuten mielenterveys, ahdistus tai masennus, vaan kuvaa psyykkistä kuormitusta esimerkiksi stressinä, yliajatteluna tai fyysisinä oireina
Myös asiakkaan kulttuuri vaikuttaa käytettyihin ilmaisuihin. Psyykkiset, fyysiset ja kulttuuriset ilmaisut voivat kertoa tuen tarpeesta. Ammattilaisen on tärkeää tunnistaa ne sekä tarjota tietoa ymmärrettävästi ja kulttuurisesti sensitiivisesti.
Näiden keinojen avulla voit tukea asiakkaan mielen hyvinvointia:
- Ota mielenterveys puheeksi arkipäiväisin termein, esimerkiksi stressin, surun tai kivun kokemuksista. Keskustelun edetessä voit ottaa käyttöön asiakkaan käyttämiä sanoja. Esitä kysymyksiä, jotka rohkaisevat asiakasta kertomaan omista käsityksistään, tunteistaan ja kokemuksistaan.
- Kysy asiakkaalta itseltään hänen omaa käsitystään sekä psyykkisten että fyysistenoireiden syystä.Tämä voi toimia lähtökohtana toimivan yhteistyösuhteen rakentamiselle asiakkaan kanssa.
- Ole avoin ja pyri ymmärtämään pakolaistaustaisten ihmisten menneisyyttä ja nykyhetkeä sekä mielenterveyskäsitysten erilaisuutta. Kiinnostus asiakkaan omaa tietoa, kulttuuria ja kokemuksia kohtaan mahdollistaa aidon dialogin, jossa psykoedukaatiota voidaan tarjota asiakaslähtöisesti ja asiakkaan tilanteeseen sopivalla tavalla.
- Rakenna luottamusta. Psykoedukaatio ei ole yksisuuntaista, vaan edellyttää vuorovaikutusta ja luottamuksen syntyä asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Samalla ammattilaisen tulisi toimia uusien ajattelu- ja toimintatapojen herättelijänä ja oikean tiedon antajana.
Lue lisää aiheesta:
Castaneda, AE., Mäki-Opas, J., Jokela, S., Kivi, N., Lähteenmäki, M., Miettinen, T., Nieminen, S. & Santalahti, P. 2018. Pakolaisten mielenterveyden tukeminen Suomessa: PALOMA-käsikirja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ohjaus 5/2018.
Farahani, H., Martikainen, J., Golamrej Eliasi, L., Tavakol, M. & Toikko, T. 2024. Lay perceptions of mental health among Afghan forced migrants residing in Finland. Social Work in Mental Health 22(5), 645–674.
Jorm, AF. 2000. Mental health literacy. Public knowledge and beliefs about mental disorders. The British Journal of Psychiatry 177(5), 396-401.
Kieseppä, T. & Oksanen J. 2013. Psykoedukaatio psykoosien hoidossa ja kuntoutuksessa. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 129(20), s. 2133–2139.
Laasanen, A., Klemettilä, A., Solin, P., Pasanen, T. & Castaneda, AE. 2021. Psykoedukaatiosta tukea pakolaistaustaisten mielenterveydelle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 19/2021.