Rahapeliongelmaan keskittyvät matalan kynnyksen palvelut ja sosiaalialan ammattilaiset voivat tukea sekä rahapelaajaa että pelaajan läheistä

Matalan kynnyksen toiminta tavoittaa usein eri tavoin osattomiksi jääneitä sekä riippuvuuksille riskialttiita asiakasryhmiä. ”Kävele sisään, tule sellaisena kuin olet” -periaatteella toimivista neuvontapalveluista ja vertaistoiminnoista apua hakevat voivat olla esimerkiksi rikkonaisen opiskelu- tai työssäkäyntihistorian omaavia nuoria, eri syistä eläkkeellä olevia ihmisiä, mielenterveysongelmista tai fyysisistä sairauksista kärsiviä henkilöitä, pienituloisia, ikäihmisiä tai monenkirjavista kulttuuritaustoista tulevia maahanmuuttajia.

Näitä riskiryhmiin kuuluvia asiakkaita usein yhdistää se, että heillä on monella tapaa rajalliset lähtökohdat selviytyä elämässään, ja sitä myötä myös heikommat resurssit toipua erilaisista vastoinkäymisistä. He tarvitsevat siksi paljon pitkäkestoista tukea rahapeliongelmasta toipumiseen. He ovat usein myös muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaita tai heitä pyritään ohjaamaan tarvitsemiinsa palveluihin.

Helsingissä toimivan Peliklinikan tieto- ja tukipiste Tiltin toiminnassa on yhdistynyt jo kymmenen vuoden ajan matalan kynnyksen palveluneuvonta ja vertaistuki. Tiltti on pääkaupunkiseudun ainoa paikka, josta saa rahapelihaittoihin liittyvää ammattilaisten antamaa matalan kynnyksen neuvontaa sekä vertaistukea ja jossa järjestetään läpi vuoden kaikille avoimia vertaisryhmiä. Tiltin toimintaa on viety viime vuosina myös muualle Suomeen.

Tiltin toiminnassa on käynyt selväksi, kuinka tärkeää on, että palveluihin hakeutuva kohtaa työntekijän, jolla on ymmärrystä, tietoa ja osaamista myös rahapelihaitoista.

Sosiaalialan ammattilainen voi olla tukena myös rahapelaajan läheiselle

Sosiaalialan ammattilaiset työskentelevät tehtävissä, jossa kohdataan juuri yhtäaikaisia ongelmia, ja sen vuoksi heillä on erityinen asema rahapeliongelman tunnistamisessa, rahapelaajien auttamisessa ja palveluverkoston rakentamisessa. Kaiken kaikkiaan haavoittuvimmassa asemassa olevat rahapelaajat tavataan usein sosiaalityössä.

Jokaisella rahapelaajalla ja hänen läheisellään on oikeus apuun ja tukeen. Useimmiten rahapeliongelman puheeksi ottaminen tapahtuu silloin, kun asiakas hakee apua taloudelliseen tilanteeseen. Asiakas voi puhua toimeentulovaikeuksistaan, velkaantumisestaan ja vuokrarästeistään, mutta häneltä kannattaa silti kysyä myös mahdollisesta rahapeliongelmasta.

Myös läheisillä voi olla suuri huoli pelaavasta puolisosta, nuoresta tai aikuisesta lapsesta. Eri arvioiden mukaan ongelmallinen rahapelaaminen vaikuttaa pelaajan lisäksi kielteisesti 5–17 läheiseen.

Monet läheiset keskittyvät auttamaan ongelmallisesti pelaavaa ja huolehtivat tämän hyvinvoinnista ja pyrkivät tekemään kaikkensa, jotta rahapelaaminen loppuisi. Läheiset eivät välttämättä heti osaa hakea apua itselleen. Sen vuoksi on hyvä keskustella myös heidän kanssaan rahapeliongelman vaikutuksesta elämään, parisuhteeseen, perheeseen ja sosiaaliseen verkostoon ja ohjata heidät tarvittavien palvelujen piiriin.

Sosiaalipalveluissa rahapeliongelma jää usein näkymättömäksi ja avun saamisen mahdollisuudet vaihtelevat alueittain. ”Rahapeliongelman kohtaaminen sosiaalityössä”-tukiaineistossa on paljon hyödyllistä tietoa siitä, kuinka kohdata rahapeliongelman kanssa kipuileva pelaaja ja hänen läheisensä. Opas antaa selkeitä neuvoja asiakkaan kohtaamiseen ja rahapeliongelman puheeksiottoon sekä toipumisen tukemiseen.

Sosiaalityössä voidaan paitsi auttaa rahapeliongelman kanssa kamppailevia ihmisiä ja heidän perheitään myös vaikuttaa siihen, että tulevaisuudessa rahapeliongelmia olisi vähemmän.

Lue lisää

Järvinen-Tassopoulos, Johanna & Kesänen, Minna (toim.) (2021) Rahapeliongelman kohtaaminen sosiaalityössä. THL Pelihaitat -tukiaineisto.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.