Viime aikoina pelimerkit ovat lennelleet ja tuolit kaatuilleet, kun Veikkausta on pudisteltu monesta suunnasta.

Veikkauksen brändi on heilahdellut jo jonkin aikaa, mutta tiukin viimeaikainen ravistus pakotti omistajaohjaajan reagoimaan ja yhtiön vastaamaan. Riittävän suuren liikahduksen lienee saanut aikaan Pelikoneet kaupoista! -kansalaisaloite sekä yllättävänkin suorasukainen ja kriittinen media- ja somekeskustelu yhtiön toimintatavoista esimerkiksi markkinoinnissa. Pääministeriä myöten on otettu kantaa.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero piti viime torstaina 5.9. tiedotustilaisuuden, jossa hän ilmoitti muutoksista Veikkauksen hallituksessa. Poliitikot saivat lähteä. Kolmesta uudesta jäsenestä kuitenkin vain yhdellä on peräänkuulutettua pelihaitta-asiantuntemusta.

Samassa tilaisuudessa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo julkaisi yhtiön hallituksen 4.9. tekemän periaatepäätöksen, jossa listattiin toimia, joiden seurauksena ”Veikkauksen pelien pelaamisesta aiheutuvien pelihaittojen määrän ennakoidaan edelleen laskevan”.

Tutkimustiedon mukaan haitat eivät kuitenkaan ole laskussa. Osalla pelaajista haitat ovat entistä vakavampia. On myös viitteitä, että kulutus kasaantuu aiempaa pienemmälle pelaajajoukolle.

Ilmiön kehityksestä saataneen lisätietoa tulevaisuudessa pelikäyttäytymistä koskevaa yhtiön dataa analysoimalla. Toistaiseksi eri peliyhtiöiden osuutta haitoista ei ole pystytty luotettavasti arvioimaan.

Nyt, kun tämä on sanottu, on sekä yhtiötä ohjaavalle ministerille että yhtiölle vuoro antaa kiitosta. Toimet ovat oikean suuntaisia.

Peliautomaatteja vähennettävä riskin, ei tuoton, perusteella

Veikkaus aikoo vähentää 3000 rahapeliautomaattia.

Nykyään arkiympäristöihimme on hajasijoitettu 18 500 peliautomaattia, mitä on kritisoitu hyvästä syystä ja monista näkökulmista.

Tämän vuosikymmenen alussa Raha-automaattiyhdistys esitti, että rahapeliautomaattien sallittua enimmäismäärää nostettaisiin 5000 automaatilla. Enimmäismäärää nostettiin tuolloin valtioneuvoston asetuksella lopulta 2500 automaatilla.

Nyt yhtiö itse vähentää 3000 automaattia, hyvä niinkin. Kiinnostavaa on, mistä niitä vähennetään. Määrän lisäksi huomio on kiinnitettävä laatuun!

Pelihaittoja ajatellen on mahdollisuus karsia koukuttavimpia koneita riskiympäristöistä, tuottoja ajatellen taas poistaa marketin rivistä ne kaksi heikoiten menestyvää. Nyt on toimittava haittojen ehkäisy ja vähentäminen edellä, mikä on koko yksinoikeusjärjestelmän peruste.

Pakollinen tunnistautuminen tulossa myös pelisaleihin

Ehdottoman tarpeellinen toimenpide on pakollisen tunnistautumisen laajentaminen kaikkeen rahapelaamiseen (esityksen mukaan kasino ja pahviarvat poissulkien) ja pelisaleihin, jotka ovat ongelmallisesti pelaaville korkean riskin peliympäristöjä. Myös pysyvän totaalipelikiellon mahdollistaminen on tarvittu parannus.

Lisäksi hajasijoitetuilla automaateilla pelaavien pakollista tunnistautumista aikaistetaan siten, että se olisi käytössä vaiheistetusti 1.1.2022 mennessä.

Asian esittäminen täysin uutena toimenpiteenä on hämmentävää, koska lain perusteluissa tämä aikaraja on kirjauksena jo nykyisinkin.

Nyt päästäneen liikkeelle aiemmin ajateltua pikaisemmin. Tunnistautumisen kautta haittoihin pyritään vaikuttamaan pelaajan käytössä olevilla pelinhallintavälineillä.

Markkinointia rajoitetaan ja kohdennetaan digitaaliseen ympäristöön

Veikkaukselle on satanut syystä kritiikkiä mainonnassa tapahtuneista ylilyönneistä. Arvostelu on kuultu. Veikkaus ilmoitti vähentävänsä markkinoinnin määrää kolmanneksen fuusiota edeltäneeseen aikaan verrattuna.

Tätä olisi hyvä havainnollistaa myös euromäärillä.

Fyysisten peliautomaattien pelikohdeinformaatio mediassa lopetetaan kokonaan ja netissä pelattavien erityisen haitallisena pidettyjen nopearytmisten pelien pelikohdeinformaatio lopetetaan muualla kuin digitaalisessa ympäristössä.

Käsitteet ovat epäselviä. Pelikohdeinformaatio on siis osa markkinointia, ei kuluttajalle välttämätöntä tuoteinformaatiota. Pelaaminen siirtyy joka tapauksessa yhä enemmän sähköisiin kanaviin, samoin markkinointi.

Seurantaa ja arviointia syytä vahvistaa

Pelipöydän siivous on näyttävästi käynnistetty ja kritiikkiin reagoitu.  Yhtiön tekemä periaatepäätös kattaa useita toimenpiteitä, joista osa saattaa edellyttää lainsäätäjän toimia.

Veikkauksen olisi hyvä tuoda julki lisää konkreettisia tulostavoitteita pelihaittojen vähentämiseksi.  Toiminnan monipuolista, eri tietolähteisiin perustuvaa seurantaa ja arviointia on syytä vahvistaa entisestään myös yhtiön ulkopuolelta.

Veikkauksella on erityislaatuinen laissa säädetty tehtävä, se ei ole tavanomainen valtionyhtiö. Omistajaohjaajaa tarvitaan näkyvässä ja kuuluvassa roolissa eritoten haittanäkökulmasta myös jatkossa, yhteistyössä rahapelijärjestelmän keskeisten valtionhallinnon toimijoiden, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön, kanssa.

Lue lisää:

Selin J, Raisamo S, Heiskanen M & Toikka A. Onko hajasijoitettujen rahapeliautomaattien suhteellinen määrä suurempi sosioekonomisesti haavoittuvilla asuinalueilla? Yhteiskuntapolitiikka, 2018, 83 (3).

Anne Salonen ym., Rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet kolmessa maakunnassa. Rahapelikyselyn 2016–2017 perustulokset yksinoikeusjärjestelmän uudistuksessa. Raportti 4/2019, THL.

Anne Salonen ym., Peliklinikan asiakkaiden rahapelaaminen, rahapelihaitat ja rahapelien markkinointiin liittyvät mielipiteet. Rahapelikyselyn 2016–2017 perustulokset yksinoikeusjärjestelmän uudistuksessa. Raportti 5/2019, THL.

Kommentit

Saini Mustalampi THL

18.09.2019 11:42

Kiitos kommentista. THL perustaa arvionsa tutkittuun tietoon. Rikoslain tulkinta tapahtuu oikeuslaitoksen toimesta.

THL:n tutkija Kalle Lind on perehtynyt rahapelaamisen ja rikollisuuden väliseen yhteyteen yleisesti. Rahapelaamisen ja rikollisuuden välinen suhde on varsin moniulotteinen – kausaalisuhteet ovat hankalia todentaa. Mainitset kysymyksessäsi väkivallan. Rahapelaamiseen liittyvää rikollisuutta ja esimerkiksi siihen liittyvää väkivaltaa ei toistaiseksi ole Suomessa juurikaan tutkittu. Vuonna 2014 julkaistussa artikkelissa (Kuoppamäki, Kääriäinen & Lind) tarkasteltiin rahapelaamiseen liittyvää ja poliisin tietoon tullutta rikollisuutta Suomessa. Tarkasteluvuonna (2011) löydettiin yhteensä 737 rahapelaamiseen liittyvää rikosilmoitusta, joista 102 (14 %) luokittui väkivaltarikokseksi. Näissä tapauksissa linkki rahapelaamiseen oli tavallisesti melko löyhä ja epäselvä – pahoinpitelyn tapahtumapaikka oli esimerkiksi pelisali tai kasino, mutta rahapelaaminen toimintana ei mainittavasti vaikuttanut tapahtumien kulkuun. 17 epäiltyä rikosta luokiteltiin kuitenkin rahapeliongelmien aiheuttamaksi lähisuhdeväkivallaksi. Näissä tapauksissa rahapelaamisen taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset olivat selkeästi kärjistyneet fyysiseksi väkivallaksi. Ongelmapelaajia oli tapauksissa sekä tekijän että uhrin asemassa. Eri pelintarjoajien roolia rahapeliongelmien aiheuttajana ei tutkittuihin kuulustelupöytäkirjoihin oltu tavallisesti kirjattu.

Ongelmapelaamiseen liittyvä rikollisuus on kuitenkin valtaosin omaisuus- ja talousrikollisuutta, lähinnä pelitappioiden kattamiseksi tehtyjä petoksia ja kavalluksia. Vuonna 2015 julkaistussa artikkelissa (Lind, Kääriäinen & Kuoppamäki) tarkasteltiin niin ikään vuonna 2011 poliisin tietoon tullutta rikollisuutta: tällä kertaa tarkasteltiin ongelmapelaamiseen liittyvien tapausten esitutkintamateriaalia. 57 tapauksesta 9 (16 %) luokittui väkivaltarikokseksi. Suurin osa näistä tapauksista liittyi lähisuhdeväkivaltaan: oli syntynyt riitaa rahankäytöstä tai rahapeliongelman paljastumiseen oli reagoitu väkivaltaisesti. Joukossa oli myös yksittäisiä tapauksia, joissa rahapelaamiseen liittyviä velkoja on peritty väkivalloin sekä vahingontekoja, joissa pelitappioiden aiheuttamat tunteet oli purettu pelikoneeseen tms. välittömään fyysiseen ympäristöön.

THL:n tänä keväänä julkaiseman Rahapelikyselyn väestöraportin vastaajien keskuudessa rahapelaamisen aiheuttaman fyysisen väkivallan kokeminen tai sen seuraaminen sivusta oli erittäin harvinaista, 0,1 % vastaajista. Rahapelikyselyn Peliklinikan vastaajista rahapelaamisen aiheuttamaa fyysistä väkivaltaa oli kokenut tai seurannut sivusta 3 %. Peluurin vuosiraportissa 2018 henkistä väkivaltaa/aggressiivisuutta ilmeni 13 prosentilla ja fyysistä väkivaltaa 6 prosentilla yhteyttä ottaneista rahapelaajista. On muistettava, että varsin suuri osa lähisuhdeväkivallasta, kuten muustakin rikollisuudesta, jää ilmoittamatta viranomaisille.

Rikoksen ja rahapelaamisen välisen suhteen todentaminen on ollut keskeinen haaste esimerkiksi Nevadan osavaltion Gambling Diversion Court –menettelyssä, jossa pelaamisensa vuoksi rikoksesta tuomittu henkilö ohjataan interventioon vankilan sijaan. Lähtökohtaisesti ongelmapelaaminen on psykologian ja psykiatrian tunnustama riippuvuusongelma, jonka diagnosointiin on olemassa validoituja testejä. Tämä ei kuitenkaan riitä – toisin kuin alkoholin ja huumausaineiden kohdalla, rahapeliongelma ei näy veri- tai virtsanäytteessä. Rahapelaamisen ja rikollisuuden välisen yhteyden toteamiseksi on oikeudessa käytetty esimerkiksi tiliotteita, tietoja pankkiautomaattinostoista, säästötilien tai eläkesäästöjen käyttämisestä, luotto- ja lainahakemuksista, maksukorttitapahtumista, poissaoloista töistä tai kotoa, lasten laiminlyönnistä, päihdeongelmista ja rahapelaamisesta valehtelusta.

Tuomo

16.09.2019 10:28

THL:n asiantuntijoilla on varmasti selkeä käsitys siitä, onko Veikkauksen rahapeleillä ollut sellaista vaikutusta pelaajiin, mikä täyttäisi rikoslaissa tarkoitetun näytön ’pahoinpitelystä”. Näyttäisi siltä, että tätä näkökulmaa on arvioitu yksinomaan Veikkauksen tilaamien/maksamien tutkimusten pohjalta. Rahapelien synnyttämiä ongelmia on liittynyt varmasti erilaisiin esitutkittuihin—> syytettyjen —> tuomittuihin rikoksiin, missä yhteydessä on selvitetty rahapeliriippuvuuden synnyttämiä rikoslaissa tarkoitettuja terveysongelmia.

Pyyntö: Voisiko THL valloittaa asiaa.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *