Hyvinvointialueilla seurataan jatkuvasti väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä sosiaali- ja terveyspalveluja ja niiden kustannuksia. Palvelujen järjestämisen pitää perustua kansallisesti vertailukelpoiseen tietoon. Erityisesti sosiaalihuollon osalta on selvää, että tarvitsemme nykyistä enemmän tietoa aiempaa suuremmista kokonaisuuksista ja ilmiöistä sekä niiden taustatekijöistä.
Parhaillaan vauhdikkaasti etenevä sosiaalihuollon rekisteriuudistus mullistaa sosiaalihuollon tietotuotannon, kun sosiaalihuollosta saadaan aiempaa kattavampaa ja laadukkaampaa tietoa. Sosiaalihuollon rekisteriuudistus ja siinä kehitettävä Sosiaalihuollon seurantarekisteri tuo viimein asiakastyön tiedon osaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kansallista tietojohtamista.
Sosiaalihuollon seurantarekisteri on rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tiedon tärkeä tietolähde
Rakenteellisesta sosiaalityöstä on säädetty sosiaalihuoltolaissa jo vuodesta 2015. Sen tärkeä tavoite on tuoda sosiaalihuollon tieto osaksi yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Sosiaalihuollon rekisteriuudistus luo pohjan rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon kehittämiselle.
Rakenteellisen sosiaalityön tieto on tietoa sosiaalisesta hyvinvoinnista ja sosiaalisista ongelmista. Se on tietoa sosiaalihuollon asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä siitä, miten sosiaalipalvelut vastaavat niihin. Tarvitsemme tällaista tietoa, jossa asiakastieto yhdistyy sosiaalisten ongelmien taustalla olevaan yhteiskunnallisia tekijöitä kuvaavaan tietoon.
Suomen kestävän kasvun ohjelman (RRP) rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa on kehitteillä rakenteellisen sosiaalityön kansallisen tietotuotannon malli. Kehittämistyö tähtää tietotuotantoon, jonka avulla saadaan kansallinen rakenteellisen sosiaalityön tieto hyödynnettäväksi sote-palveluiden arviointi-, ohjaus- ja valvontatehtävissä sekä hyvinvointialueiden tietojohtamisessa.
Nyt kehitetään siis ratkaisua, jonka avulla sosiaalihuollon kansallista tietoa voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.
Tällä hetkellä tarkasteluun on nostettu sosiaalihuollossa tunnistettuja tuttuja ilmiöitä kuten asunnottomuus, mielenterveys, päihteet ja riippuvuudet sekä taloudellinen tilanne ja toimeentulo. Tällaiset ilmiöt ja niiden taustatekijät ovat monimutkaisia ja niiden määrittely on haastavaa.
Rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannossa seurantarekisteriä hyödynnetään asiakkaiden tuen tarpeiden ja niihin saadun tuen ja palvelujen tietolähteenä. On selvää, että myös muita tietolähteitä tarvitaan, kun tavoitteena on ymmärtää ilmiöiden yhteiskunnallisia yhteyksiä kuten asuntojen vuokratason vaikutuksia asunnottomuuteen. Rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon mallin mukainen tietotuotanto voi tulevaisuudessa käynnistyä, kun tietolähteiden tiedot ovat kansallisella tasolla saatavilla.
Yhteisellä kehittämistyöllä eteenpäin
Sosiaalihuollon seurantarekisteri ja rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon kehittämistyö luovat uusia mahdollisuuksia tietojohtamiseen. Kehittäminen on yhteispeliä THL:n, hyvinvointialueiden ja rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston kesken.
Tietotuotanto vaatii pitkäjänteistä yhteiskehittämistä, jota on tärkeää jatkossakin tehdä hyvinvointialueiden ja rakenteellisen sosiaalityön verkoston asiantuntijoiden kanssa. Näin voidaan varmistaa, että sosiaalihuollon tietotarpeet tulevat kuulluksi. Sosiaalihuollon seurantarekisterin ja rakenteellisen sosiaalityön tietotuotannon mallin samanaikainen kehittäminen hyödyttää molempia kokonaisuuksia.
Rakenteellisen sosiaalityön kansallisessa kehittämistyössä laaditaan tietotuotannon mallin lisäksi myös hyvinvointialueen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman mallipohja. Näin pyritään tukemaan hyvinvointialueita tiedon hyödyntämisessä ja tiedolla vaikuttamisessa.
Tieto tukee toimintaa ja sen muutosta vain, jos sitä hyödynnetään. Meillä kehittäjäkumppaneilla, kansallisesti ja paikallisesti, on onnistumisen avaimet käsissämme, kunhan onnistumme alusta alkaen varmistamaan, että tietoa hyödynnetään sosiaalihuollon kehittämisessä, tietojohtamisessa ja osana johtamiskäytäntöjä. Kansalaisten parhaaksi muodostettu ja hyödynnetty tieto on lopulta kaikkein arvokkainta.
Rakenteellisen sosiaalityön raportointia kehitetään Suomen kestävän kasvun ohjelmassa (RRP). Ohjelman rahoitus tulee EU:n elpymisvälineestä.
