Suomessa on kahta väestön terveyden kannalta merkittävää puutiaisten eli punkkien levittämää tautia. Bakteerin aiheuttamaa Lymen borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla. Toinen on viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus (TBE), johon antibiootit eivät tehoa, mutta jota vastaan on rokote. Rokote ei suojaa borrelioosilta eikä estä punkin puremia.

Keskustelu kesän ja puutiaisten vaaroista käy vilkkaana, vaikkei huhti-toukokuun sää olekaan punkkien aktiivisuutta suosinut. Moni pohtii, kuinka huolissaan punkien levittämistä taudeista pitäisi olla?

Olemme äskettäin täällä THL:ssä tutkineet borrelioosin esiintyvyyttä käyttäen hyväksi THL:n laajoja rekisteri- sekä väestötutkimusaineistoja. Niillä olemme pystyneet selvittämään myös, kuinka paljon väestössä on borrelioosin vasta-aineita eli kuinka paljon taudille on altistuttu.

Viime vuosina kumpikin tauti on yleistynyt ja levinneisyysalue laajentunut. Osa kasvusta selittyy varmasti tietoisuuden ja diagnostiikan parantumisella. Mutta todellistakin kasvua on, jonkin verran, mikä johtuu todennäköisesti puutiaisten lisääntymisestä.

Turun yliopiston tutkijat ovat ansiokkaassa kansalaiskeräykseen perustuvassa tutkimuksessa löytäneet puutiaisista myös muita taudinaiheuttajia. Näiden kansanterveydellinen merkitys on kuitenkin vähäinen.

Pieni riski puhuttaa suurta enemmän

Vaikka borrelioosi on levinnyt laajemmalle alueelle ja sairastumistapauksia on satakertaisesti puutiaisaivotulehdukseen verrattuna, puhutaan puutiaisaivotulehduksen riskistä usein enemmän. Luonnollinen syy lienee tehokkaan ennaltaehkäisyn eli rokotteen olemassaolo.

Viime vuonna TBE:n infektioon sairastui Suomessa 61 ihmistä. Tapaukset olivat pääosin vakavia tautimuotoja ja tartuntojen kokonaismäärä on selvästi suurempi. Yli 90 prosenttia tartunnan saaneista on oireettomia tai lieväoireisia.

THL seuraa tarkkaan puutiaisaivotulehduksen esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta. Tartuntapaikat selvitetään mahdollisimman tarkkaan ja keräämme tietoa oireista ja mahdollisista pitkäaikaisista terveyshaitoista. Näin voimme tunnistaa vuosittain mahdollisia uusia tartuntapaikkoja, joita on hyvä pitää silmällä.

Laskemme seuranta-aineistosta ilmaantuvuuden pitkän ajan keskiarvoja ja pyrimme tunnistamaan Manner-Suomessa ne alueet, joilla rokottaminen on suositeltavaa. Sairastuneiden lukumäärään perustuva riskinarviomenetelmä ei kuitenkaan ole aukoton. Viruslöydökset puutiaisissa saattavat kertoa lisääntyneestä tartuntariskistä ennen kuin tapauksia edes ilmaantuu.

Toisaalta ihmiset sairastuvat vain, jos he liikkuvat usein tai paljon viruksen esiintymisalueilla. Eli riskiä arvioitaessa tulee huomioida sekä tartunta-alueella asuvan väestön määrä (population at risk) että heidän käyttäytymisensä, liikkuvatko he esimerkiksi paljon luonnossa.

Puutiaisten systemaattinen TBE-seuranta ei käytännössä ole mahdollista, eikä kustannustehokasta, kun ottaa huomioon miten harvinaisesta ja paikallisesta taudista on kysymys.

Pitkän ajan tilasto, sairastapaukset/väestö, on tarpeeksi hyvä arvio infektioriskin suuruudesta tukemaan rokotussuosituksia. Ajoittain tehdyt selvitykset, kuten Turun puutiaispankki, tuottavat arvokasta lisätietoa riskinarvion tueksi. Lisäksi jatkossa tulee yhä paremmin huomioida muutokset TBE-rokotteen kattavuudessa.

Mikä olikaan riski?

Riski voidaan määritellä jakamalla sairaustapausten määrä altistumisen määrällä ottaen huomioon aika, jona tartunta on mahdollista saada. Altistumisen määrää ei aina tiedetä, vaan se joudutaan arvioimaan.

Altistusajan pituudella on suuri merkitys puutiaisaivotulehduksen riskin arvioimisessa. Vaikka oleskelee alueella, jossa riski on merkittävä ja sairastuneita on vuosittain paljon (kuten Paraisilla), oleskelun kesto vaikuttaa riskiin merkittävästi.

On arvioitu, että taudin perinteisellä suuren riskin alueella Ahvenanmaalla, yksi henkilö saarella yhden viikon viettäneistä 50000:sta saa puutiaisaivotulehduksen.

Riskiä voi sanoa siis pieneksi, ja todennäköisyys, ’oddsit’ ovat puolellamme.

Mutta kuten moni terveysriski, riski on harvoin täysi nolla – joskus voi käydä huono tuuri. Mutta jos riskisi on hyvin pieni, kannattaako sitä miettiä koko kesää?

Pienikin riski kannattaa huomioida

TBE voi olla kohtalokas tauti ja borrelioosiin voi liittyä merkittäviä jälkioireita. Puutiaisten aiheuttamaa sairastumisriskiä ei tule vähätellä, mutta ei myöskään suurennella.

Puutiaisten esiintymisalueilla luonnossa liikkuessa kannattaa käyttää suojaavaa vaatetusta kuten pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Hyönteiskarkote voi antaa lisäsuojaa.

TBE-rokote on aiheellinen, kun liikutaan paljon taudin riskialueilla. Jos tautiriski on pieni, rokotuksille ei ole selkeitä perusteita, kun otetaan huomioon vähäinen hyöty ja toisaalta harvinaisten haittavaikutusten mahdollisuus. On myös tärkeää muistaa, miltä rokote oikein suojaa.

Tutkimustemme mukaan iso osa taudin riskialueilla oleskelevistakin luulee rokotteen suojaavan myös borrelioosilta ja jopa puutiaisen puremilta. Hyönteiskarkote rokote ei ole. THL:n verkkosivuilta löytyy lisätietoa rokotussuosituksista.

Älä siis ole liian huolissasi, suhtaudu asiaan pragmaattisesti ja muista suojautuminen, kun se on aiheellista.

Nauti kesästä!

Lue lisää:

TBE-rokote eli ”punkkirokote” 

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *