Suomessa on kahta väestön terveyden kannalta merkittävää puutiaisten eli punkkien levittämää tautia. Bakteerin aiheuttamaa Lymen borrelioosia voidaan hoitaa antibiooteilla. Toinen on viruksen aiheuttama puutiaisaivotulehdus (TBE), johon antibiootit eivät tehoa, mutta jota vastaan on rokote. Rokote ei suojaa borrelioosilta eikä estä punkin puremia.

Keskustelu kesän ja puutiaisten vaaroista käy vilkkaana, vaikkei huhti-toukokuun sää olekaan punkkien aktiivisuutta suosinut. Moni pohtii, kuinka huolissaan punkien levittämistä taudeista pitäisi olla?

Olemme äskettäin täällä THL:ssä tutkineet borrelioosin esiintyvyyttä käyttäen hyväksi THL:n laajoja rekisteri- sekä väestötutkimusaineistoja. Niillä olemme pystyneet selvittämään myös, kuinka paljon väestössä on borrelioosin vasta-aineita eli kuinka paljon taudille on altistuttu.

Viime vuosina kumpikin tauti on yleistynyt ja levinneisyysalue laajentunut. Osa kasvusta selittyy varmasti tietoisuuden ja diagnostiikan parantumisella. Mutta todellistakin kasvua on, jonkin verran, mikä johtuu todennäköisesti puutiaisten lisääntymisestä.

Turun yliopiston tutkijat ovat ansiokkaassa kansalaiskeräykseen perustuvassa tutkimuksessa löytäneet puutiaisista myös muita taudinaiheuttajia. Näiden kansanterveydellinen merkitys on kuitenkin vähäinen.

Pieni riski puhuttaa suurta enemmän

Vaikka borrelioosi on levinnyt laajemmalle alueelle ja sairastumistapauksia on satakertaisesti puutiaisaivotulehdukseen verrattuna, puhutaan puutiaisaivotulehduksen riskistä usein enemmän. Luonnollinen syy lienee tehokkaan ennaltaehkäisyn eli rokotteen olemassaolo.

Viime vuonna TBE:n infektioon sairastui Suomessa 61 ihmistä. Tapaukset olivat pääosin vakavia tautimuotoja ja tartuntojen kokonaismäärä on selvästi suurempi. Yli 90 prosenttia tartunnan saaneista on oireettomia tai lieväoireisia.

THL seuraa tarkkaan puutiaisaivotulehduksen esiintyvyyttä ja ilmaantuvuutta. Tartuntapaikat selvitetään mahdollisimman tarkkaan ja keräämme tietoa oireista ja mahdollisista pitkäaikaisista terveyshaitoista. Näin voimme tunnistaa vuosittain mahdollisia uusia tartuntapaikkoja, joita on hyvä pitää silmällä.

Laskemme seuranta-aineistosta ilmaantuvuuden pitkän ajan keskiarvoja ja pyrimme tunnistamaan Manner-Suomessa ne alueet, joilla rokottaminen on suositeltavaa. Sairastuneiden lukumäärään perustuva riskinarviomenetelmä ei kuitenkaan ole aukoton. Viruslöydökset puutiaisissa saattavat kertoa lisääntyneestä tartuntariskistä ennen kuin tapauksia edes ilmaantuu.

Toisaalta ihmiset sairastuvat vain, jos he liikkuvat usein tai paljon viruksen esiintymisalueilla. Eli riskiä arvioitaessa tulee huomioida sekä tartunta-alueella asuvan väestön määrä (population at risk) että heidän käyttäytymisensä, liikkuvatko he esimerkiksi paljon luonnossa.

Puutiaisten systemaattinen TBE-seuranta ei käytännössä ole mahdollista, eikä kustannustehokasta, kun ottaa huomioon miten harvinaisesta ja paikallisesta taudista on kysymys.

Pitkän ajan tilasto, sairastapaukset/väestö, on tarpeeksi hyvä arvio infektioriskin suuruudesta tukemaan rokotussuosituksia. Ajoittain tehdyt selvitykset, kuten Turun puutiaispankki, tuottavat arvokasta lisätietoa riskinarvion tueksi. Lisäksi jatkossa tulee yhä paremmin huomioida muutokset TBE-rokotteen kattavuudessa.

Mikä olikaan riski?

Riski voidaan määritellä jakamalla sairaustapausten määrä altistumisen määrällä ottaen huomioon aika, jona tartunta on mahdollista saada. Altistumisen määrää ei aina tiedetä, vaan se joudutaan arvioimaan.

Altistusajan pituudella on suuri merkitys puutiaisaivotulehduksen riskin arvioimisessa. Vaikka oleskelee alueella, jossa riski on merkittävä ja sairastuneita on vuosittain paljon (kuten Paraisilla), oleskelun kesto vaikuttaa riskiin merkittävästi.

On arvioitu, että taudin perinteisellä suuren riskin alueella Ahvenanmaalla, yksi henkilö saarella yhden viikon viettäneistä 50000:sta saa puutiaisaivotulehduksen.

Riskiä voi sanoa siis pieneksi, ja todennäköisyys, ’oddsit’ ovat puolellamme.

Mutta kuten moni terveysriski, riski on harvoin täysi nolla – joskus voi käydä huono tuuri. Mutta jos riskisi on hyvin pieni, kannattaako sitä miettiä koko kesää?

Pienikin riski kannattaa huomioida

TBE voi olla kohtalokas tauti ja borrelioosiin voi liittyä merkittäviä jälkioireita. Puutiaisten aiheuttamaa sairastumisriskiä ei tule vähätellä, mutta ei myöskään suurennella.

Puutiaisten esiintymisalueilla luonnossa liikkuessa kannattaa käyttää suojaavaa vaatetusta kuten pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita. Hyönteiskarkote voi antaa lisäsuojaa.

TBE-rokote on aiheellinen, kun liikutaan paljon taudin riskialueilla. Jos tautiriski on pieni, rokotuksille ei ole selkeitä perusteita, kun otetaan huomioon vähäinen hyöty ja toisaalta harvinaisten haittavaikutusten mahdollisuus. On myös tärkeää muistaa, miltä rokote oikein suojaa.

Tutkimustemme mukaan iso osa taudin riskialueilla oleskelevistakin luulee rokotteen suojaavan myös borrelioosilta ja jopa puutiaisen puremilta. Hyönteiskarkote rokote ei ole. THL:n verkkosivuilta löytyy lisätietoa rokotussuosituksista.

Älä siis ole liian huolissasi, suhtaudu asiaan pragmaattisesti ja muista suojautuminen, kun se on aiheellista.

Nauti kesästä!

Lue lisää:

TBE-rokote eli ”punkkirokote” 

Kommentit

Anneli Jalkanen

04.07.2018 11:25

Tietoja punkkitautien vähentämismahdollisuuksista omassa elinympäristössä: metsanomistaja.blogspot.fi.

THL viestintä THL

26.06.2018 10:19

Hei Anni!

Ahvenanmaalla, Paraisilla ja Simossa kansallisen ohjelman TBE-rokotuksiin ovat oikeutettuja kolme vuotta täyttäneet henkilöt. Tätä nuorempia lapsia ei juuri kannata rokottaa puutiaisaivotulehdusrokotteella. Tämä johtuu siitä, että veren vasta-ainetutkimuksissa vasta-aineita harvoin löytyy aivan pieniltä lapsilta. Tulos viittaa siihen, ettei tässä ikäryhmässä ole juuri oireettomiakaan tartuntoja. Koska virukselle voi altistua vain kesäisin, altistusaika ei pienellä lapsella ehkä yksinkertaisesti ole ollut riittävän pitkä, jotta virusta kantava punkki olisi osunut kohdalle. Taudinkuva on lapsilla lisäksi keskimäärin lievempi ja neurologiset jälkioireet harvinaisempia.

Estettä pienempienkään lasten rokottamiseen ei ole, rokote on rekisteröity käytettäväksi yksivuotiaasta alkaen.

Tämän vastauksen samoin kuin vastauksia muihinkin TBE-rokotuksiin liittyviin kysymyksiin löydät THL:n Rokottaminen-aihesivustolta: https://thl.fi/fi/web/rokottaminen/kaytannon-ohjeita/usein-kysyttya/puutiaisaivotulehdusrokotuksista-kysyttya

Anni

25.06.2018 22:13

Hei,

Kiitos hyvästä blogipostauksesta. Miksi THL rokottaa riskipaikkakunnilla vasta 3v täyttäneey? Onko rokote sitä nuoremmilla vaarallisempi?

Kiitos vastauksestasi jo etukäteen!

Jussi Sane THL

08.06.2018 11:32

Hei,

Kiitos kommentista. Viikon Ahvenanmaan matkalla todennäköisyys saada TBE on arviolta noin 1/50 000. Täällä THL:ssä ei tällaiselle matkalle rokotusta automaattisesti suositella.
Jos kuitenkin telttaillaan rantaruovikoissa ja lehdoissa, riski on suurempi kuin vaikkapa mökkimajoituksessa. Yleisesti ottaen riski suurenee, mitä pidempään matkalla ollaan, koska todennäköisemmin ehditään kohdata virusta kantava punkki.

Lapset sairastuvat erittäin harvoin vaikeaan TBE:hen. Vakavammat taudinkuvat esiintyvät lähes poikkeuksetta keski-ikäisistä ikääntyneisiin.

Katariina

10.04.2018 14:40

Kiitos kesän tullen ajankohtaisesta blogipostauksesta. Haen tietoa aiheesta Ahvenanmaan-matkan tiimoilta valistuneeseen rokotuspäätökseen. Mietityttää, kannattaako lapsi rokotuttaa viiden päivän reissun takia… Asiantuntijanäkemyksen kysyminen vaikkapa omalta lastenlääkäriltä on ongelmallista, koska lääkäriasemilla on usein intressina myydä ko. rokotussarja huolestuneille vanhemmille – ehkä haittavaikutuksia analysoimatta.

Ottaen huuomioon rokotteen harvinaiset haittavaikutukset ja toisaalta TBE-tartunnan mahdolliset pysyvät jälkiseuraamukset, millaisilla ”oddseilla” rokote kannattaa ottaa?

Suuret kiitokset tiedonjakamisesta näin blogissa 🙂

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *