Rokotukset liitetään usein lapsuuteen, mutta myös aikuisen kannattaa huolehtia omasta rokotussuojastaan. Aikuisten rokotusohjelmaa on hiljattain päivitetty jäykkäkouristusrokotusten aikataulun osalta.

Rokotusiät on helppo muistaa: tehosteet tulisi ottaa 25-, 45- ja 65-vuotiaana. Tätä vanhemmat tarvitsevat tehosteen 10 vuoden välein.

Jäykkäkouristusbakteereita on lähes kaikkialla ympärillämme. Ne ovat yleisiä maaperässä, niitä voi olla erilaisilla pinnoilla ja myös eläinten suolistossa. Tartunnan voi saada likaisen haavan kautta, esimerkiksi jos kaatuu pyörällä, astuu naulaan, eläin puree tai saa haavan puutarhatöissä.

Jäykkäkouristus on pahimmillaan henkeä uhkaava infektio. Bakteerin tuottama hermomyrkky aiheuttaa pakonomaisia lihassupistuksia ja kouristuksia, jotka tihenevät ja pitkittyvät taudin edetessä. Myös hengityslihasten ja sydämen toiminta voivat häiriintyä.

Hoidosta huolimatta osa sairastuneista menehtyy ja taudista selviytyminenkin tarkoittaa usein viikkojen sairaalahoitoa ja kuukausien toipumisaikaa.

Suomen kaltaisissa korkean rokotuskattavuuden ja hyvän hygieniatason maissa tautitapaukset ovat harvinaisia. Vuosina 2000–2017 Suomessa todettiin 21 jäykkäkouristustapausta, joista neljä johti kuolemaan.

Maailmanlaajuisesti tautitaakka on eri luokkaa. Vuonna 2015 noin 34 000 vastasyntynyttä menehtyi jäykkäkouristukseen. Luku on pysäyttävä, mutta kehityssuunta on onneksi positiivinen. Vielä 1980-luvulla tautiin kuoli jopa 800 000 vastasyntynyttä vuodessa.

Nykyisin aikuisiän jäykkäkouristus on monissa maissa merkittävämpi ongelma kuin vastasyntyneiden tauti.

Suojan saa vain ottamalla rokotteen

Ensimmäinen jäykkäkouristusrokote kehitettiin jo 1920-luvulla. Suomessa jäykkäkouristusrokotukset aloitettiin neuvoloissa vuonna 1957. Kyseessä onkin yksi pisimpään kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluneista rokotteista.

Rokote ei estä tartuntaa, mutta sen avulla elimistö oppii puolustautumaan jäykkäkouristusbakteerin tuottamaa hermomyrkkyä vastaan.

Rokotusten avulla kehittyvät vasta-aineet estävät myrkyn sitoutumisen hermostoon eikä vakava tauti pääse puhkeamaan. Vasta-aineita tulee olla riittävästi, joten siksi on tärkeää, että rokotusten väli ei veny liian pitkäksi. Rokotusten ohella myös hyvä haavanhoito on osa jäykkäkouristuksen ehkäisyä.

Jäykkäkouristus eroaa oleellisesti monesta muusta rokottein ehkäistävästä taudista, sillä rokotuksilla ei pystytä tuottamaan laumasuojaa. Tämä johtuu siitä, että jäykkäkouristus ei tartu ihmisestä toiseen.

Tartuntariski ei siis riipu lainkaan siitä, onko naapurilla rokote vai ei. Suojan saa ainoastaan ottamalla itse rokotteen. Aikuisille 25-, 45- ja 65-vuotiaana annettavat tehosterokotteet suojaavat jäykkäkouristuksen lisäksi myös kurkkumädältä. 25-vuotiaille annettava rokote antaa suojan myös hinkuyskää vastaan.

Jäykkäkouristusbakteerin hävittäminen maapallolta on käytännössä mahdotonta, koska sen itiöitä on lähes kaikkialla maaperässä. Tarve suojautua jäykkäkouristukselta ei siis tule poistumaan – rokotuksia tarvitaan edelleen.

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *