Saamelaisten kahdeksan vuodenaikaa eivät noudata tarkkaa aikataulua, vaan ne määräytyvät luonnon ja paikallisten olojen mukaan. Tämä näkyy saamelaisessa elämäntavassa ja aikakäsityksessä.
Kulttuurinen ja kielellinen osaaminen korostuvat saamelaisen asiakkaan kanssa toimiessa monessa kohdassa sote-palvelujärjestelmää. Asiakkaan saamelaisuuden tunnistaminen ja huomioiminen palveluissa vaatii osaamisen vahvistamista. Erityisesti osaamista tulee olla koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, perhe- ja neuvolapalveluissa, sekä ikääntyvien palveluissa.
Saamelaisia tukevia erityispalveluita järjestävät mm. Lapin Hyvinvointialue ja matalan kynnyksen mielenterveyspalvelua saamen kielillä ja suomeksi tarjoava Uvjj – Uvjâ – Uvja. Joskus saamelainen asiakas on hyvä ohjata eteenpäin näihin palveluihin.
Talviaika vallitsee saamelaisten vuotta ja hyvinvointikäsitys kytkeytyy luontoon
Saamelaiset vuodenajat ovat: kesä, syyskesä, syksy, syystalvi, talvi, kevättalvi, kevät ja kevätkesä. Vuodenaikoihin liittyy tyypillisiä askareita ja toimia, joita perinteisissä elinkeinoissa on ylläpidetty. Perinteet eri vuodenaikoina vaihtelevat paljon alueittain ja elinkeinojen mukaan. Pääsääntöisesti talviaika on saamelaisessa aikakäsityksessä vallitseva ajanjakso, jolloin käytetään kesällä kerättyjä ja säästettyjä resursseja. Kesä on levon ja ravinnon keruun aikaa.
Saamelainen hyvinvointikäsitys ja mielen hyvinvoinnin ajatus perustuvat luontoon, kuten monilla muillakin alkuperäiskansoilla. Näille alkuperäiskansoille luonteenomaista on laaja-alainen hyvinvointikäsitys, johon kuuluvat sosiaali- ja terveyskysymysten lisäksi kieli, kulttuuri, identiteetti, elinkeinotoiminta, elämäntapa, yhteisöllisyys, perinteiden tietämys ja uskomukset. Lisäksi luonnolla ja ympäristöllä sekä yhteisöllä on erityisiä merkityksiä alkuperäiskansojen hyvinvoinnin perustekijöinä.
Saamelaisessa kulttuurissa eletään vahvasti yhteydessä luontoon ja yhteisöön. Toisin sanoen, jos luonto ei voi hyvin, silloin ei myöskään saamelainen yksilö voi voida hyvin. Tämä pahoinvointi heijastuu perheeseen ja koko yhteisöön.
Yhteisö kantaa sukujen perintöä yksilöltä seuraavalle
Saamelainen kulttuuri siirtyy sukupolvelta toiselle perheen ja yhteisön sisällä suullisena perimänä. Suullinen perimä siirtää siis kieltä, perinteitä, tarinoita, uskomuksia, arvoja, taitoja, osaamista (kielitaito, sosiaaliset taidot, käsityötaitoa, perinteinen lääkintä) tietoa (suvusta, paikallistietämystä, perinteistä jne.) ja tunteita. Yhteisön ja suvun merkitys tässä prosessissa on merkittävä ja se alkaa yleensä jo varhaislapsuudesta.
Suullisen perimän jatkumon säilyttäminen on monelle nuorelle aikuistuvalle saamelaiselle haaste. Siitä voi aiheutua stressiä ja huolta, miten saa kasattua kaiken oman suvun tiedon. Olenko varmasti kuullut ja ymmärtänyt kaiken, ja miten saan kaiken tiedon siirettyä eteenpäin? Tätä voidaan kutsua etnostressiksi.
Etnostressillä on kokonaisvaltainen vaikutus henkilön terveyteen. Se liittyy usein ulkoiseen paineeseen, johon sisältyy mm. eriarvoistamisen ja syrjinnän kokemuksia. Lisäksi on vielä sisäinen paine toimia oman kulttuurin mukaisesti muuttuneessa sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä.
Saamelaisten huomioiminen palveluissa
Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, joka asuu neljän valtion alueella. Eläviä saamen kieliä on yhdeksän. Nämä asiat tuovat oman mausteensa saamelaisten elämään.
Sote-ammattilaisten osaamista tulee vahvistaa kulttuurisen kohtaamisen lisäämisellä. Palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava vahvemmin saamelaisyhteisön siirtyminen pois kotiseutualueelta ja turvattava yhdenvertaiset palvelut koko Suomessa.
Palveluiden parissa saamelainen asiakas voi kokea omaan kulttuuriin liittyvää kaipuuta tai pohdintaa. Luontolähtöinen toiminta palveluissa olisi omiaan vähentämään etnostressiä, parantamaan yksilön kuuluvuutta yhteiskuntaan ja saamelaisyhteisöön.
Lisätietoa
- Uvjj – Uvjâ – Uvja
- Saamelainen aikakäsitys – kahdeksan vuodenaikaa (ekollega.fi)
- Saamen kielten, kulttuurin ja kulttuurisen tietoisuuden itseopiskeluverkkokurssi (ekollega.fi)
- Saamelaisen työikäisen mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaan kohtaaminen ja hoito sote –keskuksessa (Innokylä)
- Saamelaiskäräjät (samediggi.fi)
- Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut. Lydia Heikkilä & Elsa Laiti-Hedemäki & Anneli Pohjola. Lapin yliopistopaino, Rovaniemi 2013