Hyppää sisältöön
Bannerikuva. Mitä THL on? Asiantuntija, luotettava, hyödyllinen.

Salaliittoteorioiden keskellä tarvitaan suhteellisuudentajua

9. joulukuuta 2020

Takaisin

Totuudenjälkeinen aika, salaliittoteoriat, valeuutiset, tiedevastaisuus, rokotevastaisuus, infodemia.

Koronaviruspandemian aikana julkinen keskustelu näistä teemoista ja niihin liittyvistä uhkakuvista on vilkastunut. Taustalla on pelko siitä, että luottamus tutkittuun tietoon olisi romahtanut äkillisesti ja voimakkaasti.

Erityisen paljon ovat puhuttaneet erilaiset salaliittoteoriat. Vaikka ne ovat ääriesimerkki väärästä tiedosta, joka perustuu epäluuloon ja luottamuksen puutteeseen, salaliittoteoriat auttavat ymmärtämään myös lievempiä informaatioympäristöön liittyviä ilmiöitä.

Salaliittoteoriat ovat koukuttavia – ennen kaikkea hyviä tarinoita. Ei silti ole olemassa yhtä yksinkertaista selitystä siihen, miksi ne vetoavat ihmisiin. Salaliittoteoriat rakentuvat useista elementeistä, ja ne vetoavat ihmisiin monella tavalla eri tilanteissa.

Salaliittoteoriat saattavat antaa kätevän selityksen hankaliin kysymyksiin. Ne voivat tehdä monimutkaisesta maailmasta yksinkertaisemman ja näennäisesti järjestäytyneemmän.

Salaliittoteoriat liittyvät usein johonkin isoon tapahtumaan tai asiaan, joka saa paljon tilaa mediassa. Terveys on kaikille tärkeä asia. Koronaviruspandemia on siksi mitä otollisin kasvualusta erilaisille salaliittoteorioille.

Salaliittoteoriat rakentuvat usein hyvin jyrkälle ajattelutavalle tai vastakkainasettelulle, jossa nähdään vain väärin ymmärrettyjä sankareita tai läpeensä pahoja roistoja.

Tieteeseen perustuvan tiedon ja sen viestinnän näkökulmasta tällainen ajattelumalli on hankala, sillä yksinkertaistava ja polarisoiva selitys voi olla helpommin sisäistettävä, vetävämpi ja siten tehokkaampi kuin usein monimutkainen tieteellinen selitys.

Salaliittoteoriat voivat pitää myös paikkansa. Maailmassa on myös tapahtunut vääryyksiä ja vehkeilty kulisseissa. Tämä ei silti tarkoita, että epäily salaliitosta olisi aina aiheellinen.

Koronaviruspandemia herättää keskustelua rokotevastaisuudesta. Syystä tai toisesta jotkut eivät halua rokotuttaa itseään tai lapsiaan. Suomessakin esiintyy rokotevastaisuutta ja rokotusepäröintiä, vaikka se on harvinaista.

Rokotteisiin ja rokottamiseen liittyvä ajattelu ei ole mustavalkoista. Suhtautuminen kannattaa mieltää jatkumoksi, jossa asenteet voivat vaihdella.

Rokottamatta jääminen ei välttämättä johdu ideologisesta vastustuksesta. Kaikki eivät jaksa nähdä vaivaa mennäkseen rokotukseen, eivät ehdi tai yksinkertaisesti unohtavat mennä.

Jossain määrin julkista keskustelua vaivaa turha kärjistäminen. Nykytiedon valossa rokotevastaisuus ei ole räjähtänyt Suomessa eikä rokotuskattavuus ole romahtanut. Silti Suomessakin pitää ottaa rokotusvastainen liikehdintä ja muut luottamukseen liittyvät riskit huomioon.

Koronaviruskriisin sanotaan olevan myös infodemia. Infodemialla tarkoitetaan sitä, että suuri määrä informaatiota leviää epidemian tai pandemian tavoin nopeasti ja laajalle.

Infodemialla ei tarkoiteta vain väärää tietoa vaan tietoa ylipäänsä. Koronaviruspandemia on jatkuvasti ja isosti esillä uutismediassa. Juttutulvan keskellä on syytä pitää huolta informaatiojaksamisesta. Kaikkea ei tarvitse tai voikaan lukea ja sisäistää.

Erilaiset koronavirukseen liittyvät harhakäsitykset ja salaliittoteoriat nousevat helposti uutisaiheiksi. Vaikka julkisessa keskustelussa saatetaan liioitella näiden näkemysten suosiota, epäluuloisuuden lisääntymisen riski kannattaa ottaa vakavasti.

Julkinen keskustelu on tärkeää. Tarvitaan myös yhä enemmän tutkimustietoa kokemuksista informaatiotulvan keskellä ja ihmisten suhteesta tieteeseen pohjautuvaan tietoon.

Jatkuvat huonot uutiset koettelevat monen jaksamista. Kielteiset uutiset voivat myös rapauttaa uskoamme tulevaisuuteen ja lisätä kyynisyyttä.

Julkisessa keskustelussa on syytä säilyttää suhteellisuudentaju. Nykytiedon perusteella ei näytä siltä, että tiedon lukutaito olisi selvästi heikentynyt tai että ihmisten luottamus tieteelliseen tietoon ja viranomaisiin olisi romahtanut.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla 5.12.2020.

Kommentit

Juha Laakso

09.01.2021 18:03

THL sai minut uskomaan salaliittoteorioihin!

Vielä ennen viimeistä maskisuositusta (ja kirjoittaessani edellistä kommenttiani) viittasin kintaalla kaikille omituisille teorioille. Mutta nyt tilanteessa, jossa esim. YLE kirjoitti tartunnan olevan laskussa ja jossa Suomen kuolleisuusluvut ovat suurinpiirtein Euroopan matalimmat, THL antaa uuden maskisuosituksen ja perustelee sitä tarkkaan valituilla WHO:n artikkeleilla. Ongelma on tietysti se, että artikkeleja on sekä puolesta että vastaan, mutta mitään tieteellistä varmuutta maskien hyödyistä ei ole. Muita artikkeleja esim.:

Norjalainen tutkimus
https://www.fhi.no/globalassets/dokumenterfiler/rapporter/2020/should-individuals-in-the-community-without-respiratory-symptoms-wear-facemasks-to-reduce-the-spread-of-covid-19-report-2020.pdf

Tanskalainen tutkimus
https://www.acpjournals.org/doi/10.7326/M20-6817

NEJM
https://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMp2006372

WHO
https://www.bmj.com/content/369/bmj.m2003

Aikooko THL ehkä maskien avulla saada tartunnat nousemaan samalle tasolle kuin maissa, joissa maskeja käytetään enemmän (UK, Ranska, Italia, Espanja jne…). Maskien pitkäaikaisen käytön terveyshaitat ovat osittain tuntemattomia ja ihmiset eivät osaa käyttää niitä oikein. Olen nähnyt näitä tartunnanlähteitä jätettyinä kauppojen hyllyille, ylivuotaviin roskiksiin… Kosteassa vanhassa maskissa saadaan viruksien lisäksi myös bakteerit muhimaan paremmin.

THL on nyt maalannut itsensä nurkkaan maskisuosituksen kanssa. Kun Covid taas ensi talvena palaa kausi-influenssan muodossa niin maskien käyttö jatkuu. Rokotteita on annettava joka vuosi koska virus muuntuu kuten muutkin Corona virukset. Pääsemme siis ehkä maskeista eroon vuonna 2084…

Evoluutio on ilmeisesti mennyt vikaan, koska se ei ole luonut ihmiselle kiinteää maskia.

THL:n omien sivujen mukaan ”Koronavirusepidemia ei ole lisännyt kokonaiskuolleisuutta Suomessa. Työikäisten kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia”. THL:n tulisi keskittyä riskiryhmien kuten vanhusten suojelemiseen. Odotan mielenkiinnolla poistaako THL ko. tekstin sivuiltaan tämän jälkeen.

Mitä tulee tartuntoihin niin PCR testillä saadaan käsittääkseni melkein mitä tahansa tuloksia CP-lukua sopivasti ruuvaamalla. Olisi mielenkiintoista tietää Suomessa käytettävä CP, jos nyt mitään yhteistä linjaa on. PCR myös käsittääkseni antaa positiivia tuloksia sen jälkeen kun tauti on jo sairastettu.

Viranomainen menettää kansalaisten luottamuksen, jos:
– päätös ei tunnu pohjautuvan varmennettuun tieteeseen vaan mutuun
– päätöksellä näyttäisi olevan poliittista agendaa tai se tuntuu pelkästään pohjautuvan jonkin kovaäänisen ryhmän vaateisiin
– päätöksiä tehdään paniikissa tai koska muutkin tekevät niin
– päätös on silmänpalvontaa

Odotan innolla jatkoa:
– Pääsy yleisötilaisuuksiin pelkästään rokotustodistusta näyttämällä ?
– Eräässä valtiossa poliisi jo tunkeutuu koteihin ilman lupaa tarkastamaan onko kodissa liian monta henkilöä
– Samaisessa valtiossa poliisi voi pidättää, jos pysähtyy puistonpenkille istumaan

Lopuksi toteaisin, että olen tietysti niiden toimenpiteiden kannalla, joiden hyödyistä on näyttöä (käsihygienia jne.) JA jotka eivät perusteettomasti rajoita kansalaisvapauksia. Tämä on ollut kannanotto haitoista saavutettuun hyötyyn nähden. Jos esim. norjalaisen tutkimuksen mukaan 75000 ihmisen täytyy pitää maskia, jotta vältyttäisiin yhdeltä tartunnalta, voidaan puhua turhasta toimenpiteestä.

Keijo Nieminen

29.12.2020 18:22

Rokotevastaisuus pikatutkittua rokotetta kohtaan ei ainakaan omalla kohdallani johdu salaliittoteorioista, vaan realismista. Jos rokotteesta tulee jotain ongelmaa, jää uhri yksin ongelman kanssa. Suomessa potilaalla, vai pitäisikö sanoa lääketieteen/lääkärin uhrilla, ei ole minkäänlaista oikeusturvaa. Hyvä esimerkki on sikapiikkien aiheuttama narkolepsia, josta riidellään edelleen.

Jos Suomessa tapahtuu hoitovirhe tai piikitetään huonoa rokotetta, niin vaikka esim. leikannut lääkäri, tai rokotteen pistäjä myöntäisi, että virhe tapahtui, niin vakuutusyhtiö keksii vamman/oireiden olevan synnynnäisiä, joten niitä ei korvata.

Jos joku luotettava taho lupaa korvata rokotteesta mahdollisesti aiheutuvat vaikeudet, suostun minäkin koekaniiniksi. Ja se tahohan ei ole KELA tai muu vakuutusyhtiö.

Juha Laakso

22.12.2020 21:30

Mikä on salaliittoteoria? Leimaamalla jokin asia salaliittoteoriaksi vaiennetaan vastakkaisia mielipiteitä. Joillekin auktoriteeteille avoin keskustelu asioista saattaa olla vastenmielistä.

Itse olen akateemisesti koulutettu enkä ole normaalisti rokotevastainen, mutta Pfizer-Biontechin rokote herättää joitain kysymyksiä:
– Ensimmäinen RNA-rokote, jota annetaan ihmisille
– Maailman lyhyin testausaika
– Tekijänä Pfizer, jolla ei mielestäni ole kovin hyvä track record

Mikä siis voisikaan mennä vikaan?

Samaan aikaan esim. Ivermektiiniä ei ole mainittu sanallakaan Suomessa, vaikka sen käytölle näyttäisi olevan kasvavaa todellista tieteellistä tukea (flccc.net) ja sitä käytetäänkin Etelä-Amerikassa, Afrikassa jne.

Ilmeisesti lääketeollisuuden pitää saada voittonsa. Teollisuudella on myös vastuuvapaus.

Koska omassa ikäluokassani Covid-kuolleisuus näyttäisi olevan kausi-influenssa luokkaa taidan jättää ihmiskokeet väliin ja kasvattaa hieman D-vitamiinin ja sinkin annostusta. (D-vitamiinistakin on oltu aika hiljaa…)

Tietoa on nykyisin paljon tarjolla (sekä roskaa että luotettavaa). On väärin ajatella, että kaikki eri lailla ajattelevat ihmiset hakevat tietonsa iltapäivälehtien otsikoista.

Ja tieteellinen konsensus…: Galilei oli eri mieltä kuin tieteellinen konsensus, samoin Einstein… Konsensus ei koskaan keksinyt mitään uutta.

Mutta vakavasti ottaen: Ivermektiini näyttäisi olevan valid vaikka aineistoa vielä puuttuukin. Miksei sitä tutkita enemmän ja miksi siitä ei puhuta sanaakaan Suomessa?

Terv. Juha Laakso

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *