Maailman aids-päivänä yläkoulun ja toisen asteen terveystiedon oppikirjoihin tutustuminen saa mielen mustaksi. Koulujen virallinen seksuaalikasvatus sivuuttaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten tiedontarpeet ja jopa olemassaolon.
Olemme tienneet jo vuosikymmenien ajan, miten hiv tarttuu ja ketkä ovat hivin kannalta haavoittuvia ryhmiä. Haavoittuvassa asemassa Suomessa ovat esimerkiksi homomiehet ja miehet, joilla on seksiä miesten kanssa. Kuitenkin yhä – yli 30 vuotta hiv-epidemian alusta Euroopassa – unohdamme heidät seksuaalikasvatuksessa.
Lauseet jotka jäivät kirjoittamatta oppikirjoihin
Vilkaisu kolmeen terveystiedon oppikirjaan paljastaa, ettei niissä yhdessäkään tarjota sateenkaarinuorille tietoa turvallisesta seksistä. Puuttuvat lauseet oppikirjoissa olisivat voineet olla esimerkiksi tämän kaltaisia:
”Hiv-tartunnalta ja muilta seksitaudeilta voi suojautua turvaseksillä, eli käyttämällä kondomia emätin- ja anaaliyhdynnässä ja kondomia tai suuseksisuojaa suuseksissä. Lisäksi anaaliyhdynnässä on aina tarpeen käyttää kondomin lisäksi vesiliukoista tai silikonipohjaista liukuvoidetta. Liukuvoide ehkäisee haavaumien syntyä ja estää kondomia rikkoutumasta yhdynnässä.”
”Ehkäisyvälineiden teho on erittäin hyvä, mutta vain oikein käytettyinä”, kertoo eräs oppikirja. Tässä kirjassa kondomin käyttö opetetaan kuitenkin ainoastaan raskauden ehkäisyn yhteydessä, jolloin kerrotaan, että ”kondomi tulee asettaa paikalleen ennen kuin penis edes koskettaa naisen sukuelimiä”.
Missä ovat turvaseksiohjeet pojille ja tuleville miehille, joilla on tai tulee myöhemmin elämässä olemaan seksiä miesten kanssa? Entä tytöille ja tuleville naisille, joilla on seksiä vain naisten kanssa? Tai tytöille ja pojille, joiden seksiin kuuluu penis-vaginayhdyntöjen sijaan tai lisäksi suuseksiä ja/tai anaaliyhdyntöjä?
Terveystiedon oppikirjat tavoittavat kaikki nuoret. Osa nuorista joutuu kuitenkin etsimään terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta tärkeät perustiedot muualta. Voimme tällä hetkellä vain toivoa, että etsijä löytää esimerkiksi Hiv-tukikeskuksen nettisivuille, ja saa sitä kautta asiallista tietoa turvaseksistä.
Pelottelu ei luo hyvinvointia
Jokainen aikuinen voi miettiä haluaisiko hän, että terveydenhoitaja valistaa seksitaudeista näin:
”Jos epäilee saaneensa sukupuolitaudin, tulee lain mukaan hakeutua lääkäriin. Sukupuolitaudeilla on pahoja jälkiseurauksia, kuten lapsettomuus, riski sairastua syöpään ja jopa kuolema. Jälkiseurauksia voi tulla, vaikka tauti olisi oireeton. Sukupuolitaudit ovat yleisiä ja niihin sairastuvien määrä kasvaa jatkuvasti.” (Koostettu kolmesta yläkoulun ja lukion terveystiedon oppikirjasta)
…vai näin:
”Seksitaudit ovat ehkäistävissä ja useat myös hoidettavissa. Kaikki seksitaudit voivat olla oireettomia. Suojellaksesi omaa ja kumppanisi terveyttä, seksitautitesteihin kannattaa hakeutua aina kun tartunnan riski on ollut olemassa. Tutkimuksiin voi hakeutua esimerkiksi omalle terveysasemalle. Kunnallisissa hoitopaikoissa seksitautien tutkimukset ovat asiakkaalle maksuttomia.” (Koostettu Maailman aids-päivän ja THL:n Seksuaali- ja lisääntymisterveys -sivustoilta)
Pelottelun sijaan nuoret haluavat tietoa ihastumisesta, seurustelemisesta, erilaisista seksitavoista, turvaseksistä, seksitaudeista ja tilanteiden hoitamisesta, joissa asiat eivät menneetkään niin kuin oli tarkoitus. Tietojen lisäksi nuorille onkin tärkeä opettaa myös seksuaaliterveyden edistämiseen liittyviä taitoja, joiden avulla he osaavat hakea apua ongelmatilanteisiin ja hakeutua esimerkiksi seksitautitesteihin.
Kuka olen ja mihin kuulun?
Tietojen ja taitojen lisäksi olennainen osa nuoren seksuaaliterveyden edistämistä on omanarvontunteen lisääminen. Seksuaalikasvatuksella voidaan merkittävästi lisätä nuoren itsetuntemusta ja itsetuntoa, kunhan seksuaaliseen hyvinvointiin suhtaudutaan myönteisesti ja avoimesti.
Jokaisen nuoren on voitava olla ylpeä itsestään ja identiteetistään. Jokaisen nuoren tunteet, halut ja identiteetti on nähtävä yhtä arvokkaina. Jokaisen nuoren tulee kokea olevansa arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Itseään kunnioittava ja arvostava henkilö pitää huolta omasta sekä kumppaniensa terveydestä ja hyvinvoinnista.
Sateenkaarinuoret ovat edelleen näkymättömiä koulun arjessa – tieto, tuki ja myönteiset roolimallit puuttuvat. Kolmen kirjan otannassa homoseksuaaleista puhuttiin ainoastaan hivistä ja aidsista kertovalla aukeamalla. Rivien välistä homoseksuaalien olemassa olon voi lukea myös lauseesta kuten ”Useimmat kiinnostuvat toisesta sukupuolesta.” Valveutunut lukija ymmärtää, että useimmat eivät ole kaikki ja osaa kuvitella näkymättömän näkyväksi, vaikka mainintaa samaan sukupuoleen kiinnostumisesta ei ole.
Ei koulua – vaan elämää varten
Viimeistään uusien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden astuttua voimaan elokuussa 2016 koulun tehtäviin kuuluu lisätä tietoa ja ymmärrystä seksuaalisuuden moninaisuudesta. Haastammekin nyt kustantajia julkaisemaan kirjasarjoja, joissa seksuaalikasvatuksen lähtökohdaksi otetaan normikriittisyys sekä sukupuolen että seksuaalisuuden moninaisuus.
Haastamme myös kasvattajat yhdessä oppijoiden kanssa kyseenalaistamaan oppikirjojen normatiiviset ja asenteelliset sisällöt sekä keskustelemaan niistä esimerkiksi terveystiedon tunneilla.
Tänään, Maailman aids-päivänä haastamme jokaisen sytyttämään kynttilän aidsiin menehtyneiden muistoksi sekä hiv-tartunnan saaneisiin kohdistuvien ennakkoluulojen ja stigman vähentämiseksi.
Lue lisää:
Seksuaali- ja lisääntymisterveys (THL)
Suomen hiv-strategia 2013–2016
Edistä, ehkäise, vaikuta – Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelma 2014–2020
Seksuaalikasvatuksen standardit (WHO)
Hiv-tukikeskuksen materiaalit: YLPEYS-esite tarjoaa tietoa identiteetistä ja seksuaalisuudesta nuorille homo- ja bimiehille