Työpaikoilla sisäilman laatua ja mahdollisia ongelmia selvitetään usein kyselyillä. Sisäilmakyselyjä käytetään yhä enemmän myös kouluissa kartoitettaessa kokemuksia sisäilman laadusta ja oireilua.

Hyvin toteutettu sisäilmakysely mittaa varsin hyvin, koetaanko rakennuksen sisäilma poikkeuksellisen huonoksi tai oireillaanko siellä poikkeuksellisen paljon. Käytettävissä tulee siis myös olla tietoa siitä, miten samaan kyselyyn on yleensä vastattu. Kyselyt voivat myös antaa viitteitä, mitä muita selvityksiä ja tutkimuksia rakennuksesta kannattaisi tehdä.

Pelkän kyselyn perusteella ei kuitenkaan voida päätellä huonon sisäilman tai lisääntyneen oireilun syytä. Ongelmatilanteen arvioinnin tulee perustua ensisijaisesti rakennusteknisiin selvityksiin ja mahdollisiin sisäilmamittauksiin sekä muihin selvityksiin. Pelkän sisäilmakyselyn perusteella ei myöskään tulisi kieltää tilojen käyttöä, vaan ratkaisut tulee tehdä kokonaistilanne huomioiden moniammatillisena yhteistyönä.

Suosittuja Suomessa

Sisäilmakyselyt, koettu sisäilman laatu ja oireilu ovat Suomessa tärkeässä asemassa, kun kunnat priorisoivat rakennustensa korjaamista. Tämä on varsin ymmärrettävää ottaen huomioon vilkkaan julkisen keskustelun. Se herättää kuitenkin huolen, luotetaanko Suomessa liikaa sisäilmakyselyihin?

Sisäilmakyselyillä on Suomessa vahva asema muihin maihin verrattuna. Kansainvälisestä tutkimuskirjallisuudesta on vaikea löytää muita kuin suomalaisia sisäilmakyselyjä käsitteleviä julkaisuja. Työpaikoilla sisäilmakyselyjä tehdään muun muassa Ruotsissa ja Saksassa, mutta esimerkiksi Englannissa ei käytännössä lainkaan.

Oppilaiden vanhemmille tehdyistä kyselyistä tunnetuin on ruotsalainen Örebro kysely, mutta sitä käytetään nykyään Ruotsissa varsin vähän.

Sisäilmakyselystä voi olla paljon hyötyä, mutta niillä on myös rajoituksensa. Merkittävä ongelma on vastaajien passiivisuus. Oppilaiden vanhemmat vastaavat kyselyihin hyvin vaihtelevasti, mikä hankaloittaa koko koulua kattavan aineiston keräämistä.

THL onkin kehittämässä oppilaille itselleen suunnattuja kyselyitä, jotka täytetään kouluissa oppitunnin aikana. Alustavien tulostemme perusteella lapset pystyvät kertomaan hyvin sisäilman laadusta ja omista oireistaan kolmannelta luokalta lähtien.

Kyselyn tuloksiin vaikuttavat monet tekijät

Toinen kyselyiden ongelma on, että koettujen haittojen ja oireiden raportointiin vaikuttavat monet muukin tekijät kuin tietyn rakennuksen sisäilman laatu. Ihminen ei ole kone tai mekaaninen mittari, joka vain reagoi ympäristön epäpuhtauksiin; hän on monimutkainen psykofyysinen kokonaisuus.  Kyselyssä annettu vastaus on lopputulema pitkästä tapahtumaketjusta, johon vaikuttavat myös monet, usein alitajuiset tekijät, kuten omat ja lähipiirin käsitykset ja kokemukset sisäilman riskeistä.

Vastausten monitulkintaisuus korostuu tilanteissa, joissa koulun sisäilman laatu ja vaikutukset oppilaiden terveyteen aiheuttavat huolta. On hyvin tunnettu ilmiö, että henkilön positiiviset tai negatiiviset odotukset vaikuttavat merkittävästi siihen, mitä oireita hän saa tietystä hajusta, kemikaalista tai lääkkeestä tai miten hän muuten siihen reagoi. Sisäilmaongelmiin tuleekin tarttua nopeasti ja avoimesti, jotta epävarmuus ja huoli eivät pahentaisi ongelmia tarpeettomasti.

Sisäilmakyselyt ovat hyvin toteutettuina ja oikein tulkittuina yksi hyödyllinen lisäkeino selvitettäessä sisäilmaongelmia. Ongelmatilanteiden selvittelyssä tarvitaan kuitenkin aina rakennukseen kohdistuvia selvityksiä sekä altistumisen ja kokonaistilanteen arviointia moniammatillisena yhteistyönä.

Lue lisää:

Sisäilmakyselyt oppilaille (thl.fi)

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *