Tarvitsemme tilasto- ja tutkimustietoa tasa-arvon nykytilan seuraamiseksi ja päätöksenteon tueksi. Jotta löydämme keskeisimmät esteet sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymiselle, tarvitsemme tietoa sukupuolen kanssa risteävistä tekijöistä, kuten iästä, syntyperästä ja koulutustasosta. Tällöin huomion arvoiseksi nousee valittu tarkastelutapa.
Erilaisia tapoja tarkastella työmarkkinoiden sukupuolen mukaista eriytymistä
Tarkastelimme Tilastokeskuksesta tilattuja, aiemmin julkaisemattomia tilastotietoja naisten ja miesten osuuksista mies- ja naisenemmistöisillä aloilla kahdella eri tavalla. Väestörekisteristä saatavan sukupuolitiedon lisäksi otimme tarkastelun kohteeksi syntyperän.
Usein tasa-arvoa tilastoitaessa tuotetaan tietoa naisten ja miesten osuuksista suhteessa kokonaismäärään, jolloin naisten ja miesten osuuksista tulee yhteensä sata prosenttia. Tämä tasa-arvotilastoinnissa yleisemmin käytetty tarkastelutapa (kuva 1) kertoo, miten tietty ala jakautuu naisten ja miesten kesken. Toisin sanoen tarkastellaan naisten ja miesten osuuksia syntyperän mukaan sekä miesenemmistöisillä luonnontieteen, matematiikan ja teknologian aloilla (STEM) että naisenemmistöisillä koulutus-, sosiaali- ja terveysaloilla (EHW) työskentelevistä.
Havaitsimme, että naisten työskentely miesenemmistöisillä STEM-aloilla on sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisilla lähes yhtä vähäistä. Naisenemmistöisillä EHW-aloilla työskentelevistä ulkomaalaistaustaisten miesten osuus oli puolestaan suomalaistaustaisia miehiä selvästi suurempi.
Kuva 1
Toinen tarkastelutapa (kuva 2) puolestaan kertoo, kuinka suuri osuus suomalais- ja ulkomaalaistaustaisista naisista ja miehistä työskentelee STEM- ja EHW-aloilla.
Kuvasta 2 voi havaita selkeämmän eron siinä, että suomalaistaustaiset miehet työskentelevät ulkomaalaistaustaisia miehiä useammin STEM-aloilla. Tässä tarkastelutavassa miesenemmistöinen STEM-ala näyttää olevan ulkomaalaistaustaisilla vähemmän eriytynyt sukupuolen mukaan verrattuna suomalaistaustaisiin.
Huomaamme kuvasta 2 myös, että suomalaistaustaiset naiset työskentelevät ulkomaalaistaustaustaisia naisia useammin EHW-aloilla. Lisäksi naisenemmistöinen EHW-ala on ulkomaalaistaustaisten kohdalla vähemmän eriytynyt sukupuolen mukaan, mutta ero suomalaistaustaisiin ei ole niin suuri kuin ensimmäinen tarkastelutapa (kuva 1) antaa ymmärtää.
Tarkastelutapojen tuottama ero johtuu paljolti siitä, että työllisiä ulkomaalaistaustaisia miehiä on ulkomaalaistaustaisiin työllisiin naisiin verrattuna enemmän kuin työllisiä suomalaistaustaisia miehiä suhteessa työllisiin suomalaistaustaisiin naisiin. Lisäksi taustalla vaikuttaa muitakin syitä, esimerkiksi Suomeen muuttaneiden haasteet työllistyä koulutustaan vastaaville aloille.
Kuva 2.
Kumpi tarkastelutavoista on parempi?
Kuva 2 osoittaa, että suomalaistaustaiset naiset ja miehet työskentelevät ulkomaalaistaustaisia naisia ja miehiä yleisemmin omalle sukupuolelleen tyypillisellä alalla. Huomaamme myös, miten sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaiset miehet ja naiset työskentelevät vain harvoin sukupuolelleen epätyypillisellä alalla eli miehet EHW-aloilla ja naiset STEM-aloilla. Lisäksi sukupuolen mukainen eriytyminen on suomalaistaustaisilla ulkomaalaistaustaisia voimakkaampaa.
Jälkimmäinen tarkastelutapa (kuva 2) tuo hyvän lisän vakiintuneisiin tasa-arvotilastojen tarkastelutapoihin etenkin silloin, kun mukaan tarkasteluun otetaan sukupuolen lisäksi muita risteäviä tekijöitä. Etuna on myös se, että saamme tarkemman kuvan siitä, millainen merkitys mies- ja naisenemmistöisimmillä aloilla on naisten ja miesten työllistäjinä. Ensimmäinen tarkastelutapa (kuva 1) puolestaan helpottaa hyvinkin eri kokoisten alojen sukupuolijakauman vertailua toisiinsa.
Nämä kaksi infograafia ja muut tasa-arvon tilaa työelämässä ja koulutuksessa visualisoivat infograafit ovat vapaasti hyödynnettävissä.
Infograafit on tuotettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Moninaisesti parempi -hankkeessa. THL toteutti hanketta yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.
Lue lisää:
Tasa-arvoinfograafit (THL)
Sukupuolten tasa-arvo (THL)
Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus (THL)
Moninaisesti parempi -hanke
Segregaation purku – työkaluja tasa-arvoisempaan työelämään -kehittämishanke