Kenelle tahansa johtamisesta ja resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä kiinnostuneelle on syytä esitellä yksi sitkeä digityyppi lastensuojelusta. Ammatillisten toimijoiden lisäksi lastensuojelun käytännöissä on mukana hiljainen puurtaja: lastensuojelun sähköinen käsikirja.
Lastensuojelu nousee aika ajoin julkiseen keskusteluun, useimmiten ongelmiensa kautta. Sen lisäksi, että todettuihin ongelmiin haetaan uusia ratkaisuja, on olennaista tunnistaa, mikä jo toimii ja mitä pitää entisestään vahvistaa.
Tämä digityyppi, lasta suojeleva lastensuojelun käsikirja, on vahvuutensa osoittanut.
Lasta suojelen
Vuonna 2007 avattu Lastensuojelun käsikirja kehitettiin toimimaan lastensuojelulain toimeenpanon tukena. Käsikirja on kenen tahansa käytettävissä, ajasta ja paikasta riippumatta. Kymmenen vuoden aikana käsikirja on osoittanut tarpeellisuutensa: sillä on tänä päivänä yli 30 000 käyttäjää kuukausittain.
Erityisen keskeinen käsikirjan rooli oli lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa vuonna 2008. Tämänkin jälkeen lakia on muutettu lukuisia kertoja. Käsikirjasta vastaavat asiantuntijat ovat pitäneet sisällön ajantasaisena ja kehittäneet sisältöä jatkuvasti. Käsikirjan käyttäjät kokevat sen omakseen kuvaten käsikirjaa käyttäjäkyselyissä ”kivaksi kaveriksi ja luotettavaksi kumppaniksi”.
Lastensuojelun käsikirja on olemassaolonsa aikana sitkeästi tukenut lastensuojelun perustehtävää paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti. Sen innovaatioarvo on tunnistettu myös kansainvälisillä foorumeilla.
Oon aikaansaapa aina
Käsikirjan ovat löytäneet työnsä tueksi lastensuojelutyötä tekevien lisäksi myös alan opettajat ja opiskelijat. Käsikirjaa käytetään paljon myös uusien työntekijöiden perehdytyksessä sekä kerrottaessa lastensuojelutyöstä asiakkaille ja heidän vanhemmilleen.
Eräs vuoden 2010 käyttäjäkyselyyn vastanneista tiivisti käsikirjan sisällön ja merkityksen seuraavasti:
”Se sisältää Suomen lastensuojelua ohjaavaa tietoa, tavoitteena yhdenmukaistaa toimintakäytäntöjä ja kulkea kohti laadukkaampaa lastensuojelua. Se kokoaa lastensuojelun näkökulmasta merkittävimmät tutkimustulokset selkeästi ja ytimekkäästi. Se määrittelee arjen tasoisesti vaikuttavan lastensuojelutyön tärkeimmät elementit. Se sisältää asiakkaalle tarkoitettuja osioita. Näissä aukaistaan maalaisjärkisesti, helppolukuisesti lastensuojeluprosessin kohtia, joita voi tulostaa tarpeen vaatiessa asiakkaille, myös vanhemmille ja läheisille.”
Käsikirja on luonteeltaan hyvin erilainen kuin painettu kirja tai tiettyyn päivämäärään sidottu sähköinen julkaisu: sitä päivitetään jatkuvasti ja sen ajantasaisuudesta pidetään huolta. Käyttäjät arvostavatkin suuresti käsikirjan luotettavuutta ja sen ajantasaista sisältöä. On tärkeää, että esimerkiksi lainsäädännön muutokset otetaan käsikirjan sisällössä viivytyksettä huomioon.
Käyttäjäkyselyiden ja jatkuvan palautteen hyödyntäminen on vahvistanut käsikirjan vahvaa roolia erityisesti lastensuojelualalla toimivien sekä lukuisten yhteistyötahojen tukena.
Käyttäjien selkeänä toiveena on, että käsikirja säilyy jatkossakin luotettavan ja ajantasaisen tiedon tarjoajana. Lisäksi toiveena on, että käsikirja ohjaisi vielä nykyistä enemmän lastensuojelulain toimeenpanoa vahvistamalla yhdenmukaisia käytäntöjä eri puolilla Suomea.
Erityisesti on toivottu käsikirjan kehittämistä vuorovaikutteisuutta tukevaan suuntaan sekä lapsinäkökulman vahvistamista.
Huomaisko pomo?
Lastensuojelutyön moninaiset, resursseihin ja toimintojen yhteensovittamiseen liittyvät ongelmat ylittävät aika ajoin laajemmankin julkisuuskynnyksen. Yleisemmin kysymykset hyvinvointivaltion resurssien riittävyydestä tulevaisuudessa taas ovat pontimena sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa.
Mutta onko lastensuojelun käsikirjan luonne ja rooli osana hyvinvointivaltion ja erityisesti lastensuojelun systeemejä ymmärretty riittävän hyvin?
Vaikka käsikirja on ollut aktiivisessa käytössä yli 10 vuotta, paljon sen potentiaalista on jäänyt käyttämättä. Käsikirjaa ei vieläkään ymmärretä aktiivisena toimijana, osana systeemejä ja arjen käytäntöjä.
Teoreettinen ymmärrys teknologian kietoutumisesta osaksi inhimillistä toimintaa, käsikirjan pitkä historia sekä myönteiset käyttäjäkokemukset antavat vahvan perustan hakea käsikirjalle nykyistä painavampaa roolia paitsi lastensuojelulain toimeenpanossa, myös lastensuojelun yleisessä kehittämisessä.
Käsikirjan käyttäjäkyselyissä on havaittu, että johtavassa asemassa olevien edustus vastaajien joukossa on hyvin niukka.
Käsikirja johdettavana resurssina, josta ei esimerkiksi omalle paikallisen tai alueellisen tason organisaatiolle tule kustannuksia, onkin saattanut jäädä monelta esimieheltä huomaamatta. Kansallisen tason johtamisessa on tunnistettavissa samoja ongelmia paljosta digipuheesta ja -puuhastelusta huolimatta. Käytännön asiakastyössä toimivat tuntuvatkin hahmottavan käsikirjan vielä kätköihin jääneen potentiaalin paremmin.
Käsikirja on perustamishetkenään ollut aikaansa edellä ja koko olemassaolonsa ajan pyrkinyt ennakoimaan tulevaisuutta. Vuoden 2016 kyselyssä käyttäjät vastasivat kysymykseen: Jos voisit päättää, niin minkälainen Lastensuojelun käsikirja olisi vuonna 2020? Eräs vastaaja kirjoitti näin:
”Lastensuojelua uusissa sote-rakenteissa linjaava, asiakkaiden tasavertaisuutta asuinpaikasta riippumatta lisäävä arjen työkalu (norminpuruista huolimatta), jonka ytimessä on lapsen oikeus olla lapsi.”
Tämä lyhyt teksti on rakennettu kolmen väliotsikon varaan. Näistä muodostuvaan, kolmisäkeiseen haikurunoon, kaikkiaan 17 tavuun, voidaan tiivistää lastensuojelun käsikirjan toimijaluonne ja sen innovatiivinen potentiaali:
Lasta suojelen
Oon aikaansaapa aina
Huomaisko pomo?
Lastensuojelun käsikirja on kenen tahansa käytettävissä, ajasta ja paikasta riippumatta.
Kirjoittaja toimii sosiaalialan lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa. Hän tekee hyvinvointivaltion perustehtävän toimeenpanoa käsittelevää väitöskirjaa Helsingin yliopistossa.