Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomessa juodaan vähemmän virvoitusjuomia kuin muissa maissa. Suomen Panimoliitto on kuitenkin raportoinut, että kaikkien virvoitusjuomien kulutus on lisääntynyt Suomessa 10 prosenttia vuodesta 2017 vuoteen 2018.
Sokerilla makeutettujen virvoitusjuomien kohdalla kulutus ei ole merkittävästi vähentynyt pidemmällä aikavälillä, ja niitä juodaan edelleen enemmän kuin sokerittomia vaihtoehtoja. Erityisen hyvin suomalaisille maistuvat kolajuomat.
Amerikkalainen Coca-Cola on Suomen ja maailman ostetuin virvoitusjuomabrändi. Suomessa Coca-Cola-tuotteita valmistaa ja myy Sinebrychoff, joka on kansainvälisen Coca Cola Companyn suomalainen lisenssiyhteistyökumppani.
Yhtiö kertoi Helsingin Sanomissa 6.10.2019 julkaistussa artikkelissa toimintansa periaatteista. Coca-Colan emoyhtiö suojelee klassisen eli alkuperäisen kasviuutejuoman reseptiä, jonka keskeisenä elementtinä on kasviuutteen, luonnollisten aromien ja sokerin muodostama aromipohja.
Vaikka reseptiä ei tunneta, tiedetään, että klassisen kolajuoman sokeripitoisuus Suomessa ja muissa EU-maissa on 10,6 grammaa desilitraa kohti.
Koska kansalliset valmistajat tekevät omaa tuotekehitystään, vaihtelevat klassisen kolajuoman sokeripitoisuudet maailmanlaajuisesti. Näin ollen yrityksillä on mahdollisuus oma-aloitteisesti kehittää tuotteidensa terveellisyyttä, kuten esimerkiksi vähentämällä sokerin määrää.
Myös muiden virvoitus- ja energiajuomien sokeripitoisuus on korkea. Esimerkiksi Suomessa Fanta ja Sprite sisältävät sokeria 10–11 grammaa/dl. Yksi juotava annos (tyypillisesti 3,3–5 dl) nostaa päivän lisätyn sokerin saantia tuntuvasti.
Sokerin verotus kannustaa elintarvikeyritysten tuotekehitystä ja muuttaa kulutusta
Sokeripitoisten virvoitusjuomien kulutusta voidaan ohjata maltillisemmaksi veroratkaisuilla.
Iso-Britannia otti porrastetun sokeriveron käyttöön huhtikuussa 2018: vero on 18 penniä litralta, jos sokeria on yli 5 grammaa/dl ja 24 penniä litralta, jos sokeria on yli 8 grammaa/dl. Vero on edistänyt tuotekehitystä ja alentanut juomien sokeripitoisuuksia.
Isossa-Britanniassa Coca-Colan emoyhtiö ei muuttanut klassisen Coca-Colan sokeripitoisuutta, joten sen hinta on korkeampi kuin keinotekoisia makeutusaineita sisältävien juomien. Sen sijaan yhtiö vähensi Spriten ja Fantan sokeripitoisuutta aiemmasta puoleen eli viiteen grammaan desilitralta välttääkseen veroseuraamuksia.
Muualla maailmassa, kuten Suomessa, Fantan sokeripitoisuus on yli 11 g/dl eli yli kaksinkertainen verrattuna Isoon-Britanniaan.
Verotuksen lisäksi vähintään yhtä tärkeitä sokeripitoisten juomien kulutuksen ohjaamisessa maltillisemmaksi ovat markkinoinnin säätely ja arkisen ruokaympäristön kokonaisvaltainen kehittäminen. Arkisen ruokaympäristömme tulee olla sellainen, jossa terveelliset elintarvikevalinnat ovat houkuttelevia ja helppoja kaikenikäisille. Tähän tarvitaan monen elintarvikealan toimijan päämäärätietoista yhteistyötä ja sitä tukevaa pitkäjänteistä ravitsemus- ja terveyspolitiikkaa.
Limsoista ei saa välttämättömiä ravintoaineita ‒ huomio ruokavalion kokonaisuuteen
Kansanterveyden edistämisen näkökulmasta on keskeistä, millaisessa roolissa juomat ovat kokonaisruokavaliossa.
Limsat, sokerilla tai ilman, ovat ravintoainetiheydeltään heikkoja – niistä saa helposti paljon energiaa, mutta suojaravintoaineita niissä ei ole. Tämän vuoksi runsas virvoitusjuomien nauttiminen voi vaarantaa joidenkin väestöryhmien, erityisesti lasten ja vähän liikkuvien nuorten riittävän suojaravintoaineiden saannin.
Näin tapahtuu, kun nämä juomat syrjäyttävät ruokavaliosta ravintoainetiheydeltään hyviä elintarvikkeita, joita ovat muun muassa kasvikset, hedelmät, marjat ja täysjyväviljatuotteet. Juuri näiden elintarvikkeiden osuuden kasvattaminen ruokavaliossa on keskeisin koko väestön ravitsemusta parantava muutos.
Juomien kulutukseen on hyvä kiinnittää huomiota. Terveyden kannalta paras janojuoma on puhdas vesi.
Sokeripitoiset juomat tuovat vain vähän kylläisyyden tunnetta ja niistä kertyy helposti ylimääräistä energiaa, minkä vuoksi runsas sokeripitoisten juomien nauttiminen altistaa lihomiselle. Myös hampaat kärsivät sokeripitoisista ja happamista juomista.
Lue lisää:
Keravalla tehdään Suomen Coca-Colat: yksikään ihminen Suomessa ei tiedä klassikkojuoman reseptiä.
Helsingin Sanomat 6.10.2019
Panimoliiton juomatilasto 2018