Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan Suomi uudistaa sosiaalihuoltolain tällä hallituskaudella. Tähän mennessä on jo laadittu selvityksiä sosiaalipalvelujen porrastamisesta ja erityisosaamista vaativien palvelujen keskittämisestä. Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee sääntelyä, joka määrittää periaatteet siitä, mitkä palvelut ja menetelmät sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoimaan ja mitkä rajataan sen ulkopuolelle.
Suomessa sosiaalipalveluista vastaa 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki, Ruotsissa puolestaan 290 kuntaa, joiden väkiluku vaihtelee muutamasta tuhannesta yli miljoonaan. Toukokuussa 2025 Ruotsin hallituksen on määrä tehdä päätös ehdotuksesta uudeksi sosiaalipalvelulaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan 1. heinäkuuta 2025.
Ruotsin uuden lain tavoitteena on tehdä sosiaalipalveluista ennaltaehkäisevämpiä, saavutettavampia ja näyttöön perustuvia. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että sosiaalipalvelujen on toimittava aiempaa ennakoivammin ja tunnistettava tuen tarpeet ennen kuin ne kehittyvät vakaviksi ongelmiksi. Laki selkeyttää myös rikosten ennaltaehkäisyyn liittyvää työtä ja parantaa palvelujen saatavuutta esimerkiksi pidentämällä aukioloaikoja ja tarjoamalla nopeaa apua akuuteissa tilanteissa. Lasten oikeudet selkeytyvät, sillä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus on nykyään myös osa Ruotsin lainsäädäntöä. Sosiaalipalvelujen on otettava huomioon lapsen mielipide, kun arvioidaan lapsen etua, ja lapsella on oikeus saada tietoa häntä koskevista toimenpiteistä.
Laki palauttaa huomion sosiaalipalvelujen saatavuuteen ja ennaltaehkäiseviin toimiin, jotka Ruotsissa ovat kokemusten mukaan jääneet taka-alalle. Myös Suomessa sosiaalipalveluissa on keskitytty enemmän korjaaviin kuin ennaltaehkäiseviin toimiin.
Työttömyys ja sosiaaliset ongelmat kasvavat erityisesti Suomessa, Ruotsissa huolta jengirikollisuudesta
Suomi ja Ruotsi kamppailevat osittain samanlaisten sosiaalipalvelujen haasteiden kanssa. Työttömyys, mielenterveysongelmat ja lasten ja perheiden tuen tarve ovat kasvaneet molemmissa maissa viime vuosina.
Helmikuussa 2025 työttömyysaste Ruotsissa oli 9,4 prosenttia, mikä oli 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomessa työttömyys oli noussut 12 prosenttiin, joka on 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. EUROSTATin mukaan vuonna 2024 Suomessa vakavassa köyhyysriskissä oli 18,7 prosenttia yhden hengen kotitalouksista, mikä oli 1,7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2023. Ruotsissa vastaava luku oli 18,8 prosenttia, mutta laskua edellisvuodesta oli 0,9 prosenttiyksikköä. Suomessa yksinhuoltajien riski joutua vakavaan köyhyyteen oli noussut, kun taas Ruotsissa se oli laskenut 3,2 prosenttiyksikköä.
Myös rikollisuusilmoitukset ovat lisääntyneet vuosien varrella – erityisesti Suomessa. Vuosina 2020–2023 Suomessa kasvoi niiden osuus väestöstä, jotka kokevat rikollisuuden, väkivallan tai ilkivallan ongelmaksi asuinalueellaan. Ruotsissa poliittinen huomio kohdistuu rikollisuuteen ja jengeihin, mutta kokonaisuutena Ruotsi on kuitenkin onnistunut vähentämään tilanteita, joissa ihmiset kokevat rikollisuuden, väkivallan tai ilkivallan uhkaa kotinsa lähiympäristössä.
Ruotsissa sosiaalipalveluihin lisää panostuksia, Suomessa leikkauksia
Suomen nykyhallitus on toteuttanut ja suunnittelee useita säästötoimia sosiaaliturvaan. Säästötoimet kohdistuvat sekä sosiaaliturvaetuuksiin että sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluvalikoimaa rajoittamalla hallitus tavoittelee 100 miljoonan euron (1,15 miljardin kruunun) säästöjä sosiaalipalveluissa. Viimeisimpien tietojen mukaan säästöt toteutetaan vähentämällä yksityiskohtaisia palvelutehtäviä. Useita sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia on jo toteutettu, ja niiden vaikutukset heijastuvat myös sosiaalipalveluihin.
Ruotsin hallitus on varannut vuosille 2024–2028 yhteensä 8 miljardia kruunua (noin 727 miljoonaa euroa) uuden sosiaalipalvelulain toimeenpanoon. Rahoitus on erityisesti suunnattu sosiaalipalvelujen osaamisen ja henkilöstön lisäämiseen. Lisäksi hallitus esittää sopimusta Ruotsin kuntien ja alueiden liiton kanssa 20 miljoonan kruunun (1,82 miljoonan euron) vuotuisesta tuesta kunnille uuden lainsäädännön edellyttämän toimintamallin käyttöönotossa.
Vaikka uudistus nähdään merkittävänä askeleena Ruotsin sosiaalipolitiikassa, on esitetty huolta siitä, riittävätkö varatut resurssit uudistuksen toteuttamiseen.
Lopuksi: Sosiaalipalveluja on kehitettävä tiedon pohjalta
Sosiaalipalvelujen taustalla olevia laajoja yhteiskunnallisia yhteyksiä on tutkittava ja seurattava, jotta voidaan saada tietoa vaikuttavista palveluista. Ruotsin uudistuksessa positiivista on se, että uusi laki edellyttää, että työn pohjana on ”tiede ja tutkittu kokemustieto”.
Molemmissa maissa henkilöstön vaihtuvuus sosiaalipalveluissa on suurta. Kokeneet sosiaalityöntekijät siirtyvät muualle töihin. Vastavalmistuneet saavat harteilleen monimutkaisia tilanteita, joissa kokeneimmallakin kollegalla voi olla takanaan vain vuosi tai kaksi työkokemusta. Suomi ja Ruotsi voisivat hyötyä yhteistyöstä henkilöstön vaihtuvuuteen liittyvien yhteisten ongelmien ratkaisemisessa.
Suomessa ja Ruotsissa taloudelliset panostukset sosiaalipalveluihin ovat kehittymässä hyvin erilaiseen suuntaan. Ruotsissa uudistus tuo uutta energiaa ja toivoa sosiaalipolitiikkaan, Suomessa puolestaan järjestetään mielenilmauksia sosiaalipalvelujen puolesta.
Tehtyjen panostusten tai leikkausten vaikutukset näkyvät vähitellen tulevina vuosina.