Miten hyvin tunnet tarjoamasi palvelun kohderyhmän? Eriarvoisuuden muodot, kuten terveys- ja hyvinvointierot, ovat usein sukupuolistuneita, eli koskettavat eri sukupuolia eri tavalla. Siksi palveluiden suunnittelussa ja järjestämisessä tulee huomioida sukupuolinäkökulma ja ihmisten erilaiset lähtökohdat. Tämä voi tuntua alkuun epäintuitiiviselta, koska monet saattavat olla tottuneita universalismiin ja ajatella, että palvelu on tarjottava ja jokainen on kohdattava samalla tavalla, jotta muodollinen yhdenvertaisuus toteutuu. Taustalla on usein hyvä tarkoitus, mutta “kaikille samaa” -periaate voi todellisuudessa lisätä eriarvoisuutta, jos ei ole mietitty, keitä ”kaikki” ovat. Vaarana on, että eritoten palvelun kannalta aliedustetut ja heikoimmassa asemassa olevat ryhmät jäävät katveeseen.
Esimerkiksi miehet käyttävät psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoidon palveluja naisia vähemmän (THL). STM:n tuoreen selvityksen mukaan taustalla vaikuttavina syinä voivat olla muun muassa se, ettei miesten usein ulospäin suuntautuvaa oireilua, kuten väkivalta- ja rikoskäyttäytymistä, tunnisteta mielenterveysongelmiksi, sekä se, etteivät maskuliinisuuteen liitetyt normit kannusta miehiä hakeutumaan hoitoon (Lunabba 2025, 25–29). Nuorten mielenterveyspalveluiden kuvitusta käsitelleessä tutkimuksessa (Kurki & Rask 2025) puolestaan havaittiin, että palveluja markkinoidaan valkoisia tyttöjä suosivalla tavalla, mikä voi heikentää näkyvään vähemmistöön kuuluvien poikien mahdollisuuksia samastua palvelujen käyttäjinä sekä halukkuutta hakea apua.
Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden aikaansaamiseksi on toisinaan poikettava samanlaisen kohtelun periaatteesta. On perusteltua kohdentaa resursseja ja räätälöidä toimenpiteitä palvelun kannalta aliedustetuille ryhmille. Näin voidaan kuroa umpeen heikommassa asemassa olevien takamatkaa osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen. Isossa kuvassa tämä parantaa resurssien tehokasta käyttöä, lisää palvelujen vaikuttavuutta ja kaventaa eriarvoisuutta. Esimerkin mielenterveyspalveluissa olisikin pohdittava, toisiko esimerkiksi toiminnallisempi palvelu lisäarvoa ulospäin suuntautuvasti oireileville, ja tehdäänkö käytetyn kielen ja kuvamaailman kautta selväksi, että palveluun ovat tervetulleita moninaiset nuoret.
Askelmerkit vaikuttavaan palvelujen suunnitteluun
1. Huomioi ihmisten moninaisuus ja palveluihin hakeutumisen taustalla vaikuttava eriarvoisuus
- Millaisia erilaisia lähtökohtia ja niistä johdettuja tarpeita eri ihmisryhmillä on?
- Ketkä osallistuvat? Ketkä jäävät (tahtomattaan) ulkopuolelle?
2. Kohdenna ja räätälöi toiminta tunnistettuihin tarpeisiin pohjaten, jotta jokainen erilaisesta lähtökohdasta tuleva pääsee hyötymään tarvitsemistaan palveluista. Harjoita sukupuolitietoisuutta, eli huomioi eri sukupuoliin liittyvät erot ja erityisyydet.
- Miten osallistumisen esteitä voidaan purkaa, jotta palvelussa aliedustetut ryhmät pääsevät mukaan?
- Onko varmistettu, että palvelu on saavutettava, esteetön ja kohtaaminen turvallista?
3. Seuraa ja arvioi toiminnan tavoittavuutta, toimivuutta ja hyötyjä erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille. Korjaa toimintaa seuranta- ja arviointitiedon pohjalta.
- Keitä tavoitamme ja millaiset osallistujat hyötyvät tai eivät hyödy toiminnasta?
- Ovatko jotkin palvelua tarvitsevat ryhmät jääneet edelleen aliedustetuiksi ja mitä tarvitaan heidän tavoittamisekseen?
Tarvitsemme uudella tavalla ajattelua toimivampien ratkaisujen kehittämiseksi ja lakisääteisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden (Siukola ym. 2024) toteutumiseksi palveluissa. Oletko sinä se, joka kyseenalaistaa jonkun totutun käytännön ja tarkastelee asiaa sukupuolisilmälasein?
Blogi perustuu osittain Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatiossa kerättyihin havaintoihin. Tutustu myös vasta julkaistuun Euroopan sosiaalirahasto plussan Yhdenvertaiseen osallisuuteen -erityistavoitteen väliarviointiin, jossa tarkastellaan erityistavoitteen toimintaa, tuloksia ja tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä.
Lue lisää:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Psykiatrinen erikoissairaanhoito 2024. Tilastoraportti 61/2025. Suomen virallinen tilasto (SVT).
Kurki, T., & Rask, S. (2025). Hyper(in)visibility of Blackness in spaces of whiteness: representations of race, gender and mental distress in the imageries of youth mental health services. Journal of Youth Studies.
Lunabba, H. (2026). Pojat ja nuoret miehet vakavasti ottaen. Selvitys poikien ja nuorten miesten haavoittuvuuksista tasa-arvohaasteiden taustalla. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2026:1.
Siukola, R., Sahrio, A., Vihtari, J. & Soronen, S. (2024). Yhdenvertaisuuden edistäjän opas. Ohjaus 6/2024. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.