Väheneekö kuolleisuus, paraneeko terveys?
Neljä vuosikymmentä sitten kuolleita oli vuodessa alle 45 000. Kuolleiden määrä on siis lisääntynyt, mutta onko kuolleisuus kasvanut? Tieto on tärkeä, sillä kuolleisuuden kehitys kertoo kansanterveyden kehityksestä.
Vuodesta 1974 lähtien maamme väkiluku on lisääntynyt 770 000 asukkaalla, joten väestökasvu selittää osan kuolleiden määrän lisääntymisestä. Väkiluvun kasvua enemmän tilastoihin vaikuttavat kansamme vanheneminen, suurten ikäluokkien tulo eläkeikään ja eliniän piteneminen.
Siksi on tärkeä vakioida kuolleisuusluvut niin, etteivät väestörakenteen muutokset vääristä käsitystämme kuolleisuudesta. Kun vuonna 1974 ikävakioitu kuolleisuus oli 2177 kuollutta 100 000 asukasta kohti, oli luku puolittunut vuoteen 2014 mennessä: 1035/100 000.
Kansanterveys on siis selvästi parantunut!
Suuret tappajat kesyyntyvät
Neljässä vuosikymmenessä suurista tappajista eniten on vähentynyt kuolleisuus verenkiertoelinten sairauksiin (-68 %). Tapaturmakuolleisuus on puolittunut ja syöpäkuolleisuus vähentynyt kolmanneksella.
Vain harvassa kuolemansyyryhmässä kuolleisuus on kasvanut. Yksi merkittävä poikkeus on alkoholiin liittyvä kuolleisuus, joka on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1974.
Myös kuolleisuus dementiaan ja Alzheimerin tautiin näyttäisi kasvaneen roimasti – jopa kahdeksankertaiseksi. Kasvun selittää kuitenkin kirjaamiskäytännön muutos: aikaisemmin dementiaan liittyvien kuolemien syyksi kirjattiin usein keuhkokuume tai muu fyysinen sairaus.
Kunpa miesten ylikuolleisuus vähenisi!
Neljässä vuosikymmenessä on miesten elinajan odote kasvanut 11,3 vuotta ja naisten 8,5 vuotta. Usein arvuutellaan, jatkuuko kehitys samanlaisena. Monet maat olettavat näin omissa väestöennusteissaan. Yleensä lääketiede on kehittynyt todellisuudessa nopeammin kuin ennusteissa on aavistettu.
Maailmanlaajuinen tartuntatautiepidemia voisi muuttaa tilannetta lisäten kuolleisuutta ja lyhentäen elinikää nopeastikin. Myös hyvinvointipalveluiden romahtaminen saattaisi kääntää kehityksen suunnan. Tämä on kuitenkin varsin epätodennäköistä. Esimerkiksi Kreikassa elinajan odote on kasvanut usealla vuodella talouskriisin aikana.
Suomalaisten elinaika voi pidentyä tulevaisuudessa muuta Länsi-Eurooppaa nopeammin, jos miesten ylikuolleisuus saadaan vähenemään.
Vuonna 2014 suomalaisten miesten itsemurhakuolleisuus oli naisiin nähden yli kolminkertainen (23/1000 ja 7/100 000). Kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen oli miehillä yli kolminkertainen naisiin nähden (53/100 000 ja 14/100 000). Ja miesten kuolleisuus tapaturmiin oli kaksinkertainen naisiin verrattuna (62/1000 ja 26/100 000).
Merkittävä havainto on, että suurin osa eliniän pitenemisen tuomista lisävuosista on terveitä. Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että kaksi kolmesta lisävuodesta on terveitä – niitä eivät toimintakyvyn rajoitukset paina.
Samaa sanovat kansalliset tutkimukset. Niiden mukaan suomalaisten terveys sekä toiminta- ja työkyky ovat kohentuneet. Syynä on onnistunut sairauksien ja vammojen ennalta ehkäisy, tehokkaampi hoito ja kuntoutus sekä koulutustason kohoaminen.
Huolta sen sijaan aiheuttavat nuoret, joiden fyysisen kunnon heikkeneminen, ylipainon lisääntyminen ja mielenterveyden häiriöiden lisääntyminen saattavat jatkossa vaikuttaa myös tulevaisuuden kuolleisuuslukuihin. Myös terveyden ja toimintakyvyn eriarvoisuus väestöryhmien välillä on lisääntynyt.
Lue lisää:
Seppo Koskinen, Suomalaisten terveys ja elinaika (pdf)