Syyskuussa lähes 400 järjestöjen ja neljännen sektorin toimijaa sai kutsun vastata verkkokyselyymme, jolla kartoitettiin näkemyksiä suomalaisten hyvinvoinnin ja sen kansallisen seurannan kannalta keskeisimmistä muutoksen osoittimista eli indikaattoreista.
Kyselyssä esitetyt 41 indikaattorivaihtoehtoa koostettiin teemoista, jotka toistuvat hyvinvointilähtöistä politiikkaa jo toteuttavien verrokkimaiden hyvinvointimittaristoissa ja jotka kattavat ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden.
Kansainvälisesti yleisiä ekologisen kestävyyden arvioinnissa käytettäviä indikaattoreita ovat esimerkiksi luonnon monimuotoisuus sekä vesistöjen ja ilman laatu. Toistuvia sosiaalisen kestävyyden indikaattoreita ovat esimerkiksi elinajanodote, luottamus sekä koettu yksinäisyys. Taloudellisen kestävyyden indikaattoreina korostuvat useissa maissa työllisyys sekä kotitalouksientulot ja velkaantuminen.
Yhteensä 105 järjestöjen ja neljännen sektorin edustajaa vastasi kyselyymme ja kertoi, mitä listatuista indikaattoreista he seuraavat työssään säännöllisesti ja mitä he pitävät tärkeinä edustamiensa ihmisten hyvinvoinnille ja hyvinvoinnin edistämiselle. Vastaajilla oli mahdollisuus myös esittää muita indikaattoreita lisättäväksi ehdotukseen. Kyselyyn vastanneet jatkoivat valintatyötään marraskuun lopussa järjestetyssä työpajassa.
Kansalaisyhteiskunnan rooli hyvinvointitalouden kehittämisessä ja toimeenpanossa on keskeinen
Järjestöt ovat historiallisesti olleet Suomessa keskeinen voima hyvinvointitalouden ajattelun kehittämisessä. Myös kansainvälisesti hyvinvointitalousaloitteet ovat usein käynnistyneet kolmannen sektorin aloitteesta ennen etenemistä valtionhallintoon ja yritysten toimintaan.
Järjestöt edustavat laajaa kirjoa yhteiskunnan ääniä ja tarpeita. Niillä on ainutlaatuinen näkökulma kansalaisten hyvinvointiin, ja niiden osallistuminen hyvinvointitalouden seurantamittariston laatimiseen varmistaa keskeisten hyvinvoinnin osoittimien sisällyttämisen osaksi kansallista hyvinvointitalouden ohjausta. Järjestöt voivat tuoda esille sellaisia näkökulmia ja hyvinvointia koskevia hiljaisia signaaleja, jotka muutoin jäisivät päätöksenteossa huomiotta.
Työ hyvinvointitalouden parissa jatkuu
Järjestöjen ja neljännen sektorin näkemyksiä edustava hyvinvointitalouden indikaattoriehdotus valmistuu vuoden 2023 loppuun mennessä. Vuoden 2024 aikana THL:ssä laaditaan ehdotus kansallisesta hyvinvointitalouden ohjausmallista ja indikaattoreista sekä mallinnetaan konkreettisia tapoja hyvinvointitalouden seuraamiseksi. Järjestöjen tarjoama näkökulma hyvinvointitalouden mittaamiseen antaa työlle vankan pohjan.
Suomen hyvinvointitalouden tulevan mittariston avulla voidaan ohjata nykyistä paremmin resursseja sekä tehdä sellaisia tietoon pohjautuvia päätöksiä, jotka edistävät hyvinvointia paitsi nyky-yhteiskunnassa myös huomioivat päätösten hyvinvointivaikutukset tuleville sukupolville. Hyvinvointitaloudenindikaattoreiden avulla voidaan jatkossa esimerkiksi arvioida erilaisten politiikkatoimien vaikutuksia eri kestävyysulottuvuuksille.
Kansallisen mittariston laadinta on yksi osa-alue, jolla järjestöjen ja neljännen sektorin mukana olo on keskeistä, kun hyvinvointitalouden käytäntöjä kehitetään. Olennaista on myös jatkossa varmistaa kansalaisyhteiskuntaa laajasti edustavien organisaatioiden panos hyvinvointitaloudellisen päätöksenteon kehittämisessä, toimeenpanossa ja päätösten seurannassa.
Kirjoittajat työskentelevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP) kuuluvassa hankkeessa, jossa kehitetään Suomen hyvinvointitaloudellista ohjausta ja sitä tukevaa mittaristoa 2022–2024.
Lisää aiheesta
Hyvinvointitaloudellisten vaikutusten arviointimekanismi (THL)