Suomi sijoittui kolmanneksi juuri julkaistussa Maailman talousfoorumin sukupuolten tasa-arvoa mittaavassa indeksissä 2015. Ensimmäisenä oli jo seitsemättä kertaa peräkkäin Islanti. Suomen edelle nousi tällä kertaa myös Norja saaden parhaat pisteet muun muassa työelämän ja talouden osa-alueella, jossa Suomi oli vasta kahdeksantena.
Aiemmin tänä vuonna julkaistiin myös Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) toista kertaa laatima tasa-arvoindeksi, jossa Suomi oli Ruotsin jälkeen toisena. Suomi siis pärjää erinomaisesti kansainvälisissä tasa-arvovertailuissa, mutta mitä nämä mittarit oikeastaan meille kertovat?
Mittarit tunnistavat maiden vahvuuksia ja heikkouksia
Molemmat mittarit antavat maille selkeän ja vertailtavan suhdeluvun sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisestä. Maailman talousfoorumin Global Gender Gap -indeksi kuvaa naisten tilanteen eroa miehiin nähden neljällä eri osa-alueella: talous ja työ, koulutus, terveys sekä poliittinen osallistuminen. Se antaa asteikolla 0–1 Suomelle arvosanaksi 0,85, mikä tarkoittaa talousfoorumin mukaan sitä, että Suomi on kuronut sukupuolten välisestä kuilusta umpeen 85 prosenttia.
Täydet pisteet Suomi saa muun muassa kaikilla koulutuksen mittareilla: lukutaidossa sekä koulutukseen osallistumisessa eri tasoilla. Puutteita sen sijaan on eniten poliittisessa osallistumisessa, etenkin naisten osuudessa valtionpäämiehistä. Indeksi perustuu YK:n alaisten järjestöjen ja Maailman talousfoorumin keräämiin seurantatietoihin vuosilta 1999–2015.
Eurooppalaisen tasa-arvoindeksin arvoksi Suomi saa 72,7 EU:n keskiarvon ollessa 52,9 (asteikolla 0–100). Indeksin arvoon vaikuttavia pääosa-alueita on kuusi: työ, raha, tieto, aika, valta ja terveys. Erona talousfoorumin indeksiin on kuitenkin se, että EIGE:n mittari mittaa sukupuolieroa molempiin suuntiin, eli myös miesten eroa suhteessa naisiin. Se ottaa myös huomioon tasa-arvon edistymisen tason, eli toisin kuin talousfoorumin indeksissä, täysiin pisteisiin ei pääse vain kuromalla eron umpeen vaan myös esimerkiksi vähentämällä köyhyyttä sekä parantamalla terveyttä, työelämän laatua ja mahdollisuuksia kouluttautua.
Suomi jää vielä kauaksi täydellisestä kaikilla eurooppalaisen tasa-arvoindeksin osa-alueilla. Parhaat pisteen Suomi saa terveydestä, toimeentulosta (raha) ja etenkin poliittisesta vallasta. Sen sijaan paljon parannettavaa on muun muassa koulutuksen ja työelämän sukupuolenmukaisen jakautumisen suhteen. EIGE:n tasa-arvoindeksin tiedot perustuvat EU-maista kerättyihin harmonisoituihin tilastoihin vuosilta 2010 ja 2012.
| EU:n tasa-arvoindeksi | Maailman talousfoorumin tasa-arvoindeksi |
| Suomi: 72,7 % (2.) | Suomi: 85,0 % (3.) |
| Työ 72,6 | Talous ja työ 81,5 |
| Raha 79,9 | |
| Tieto 67,3 | Koulutus 100 |
| Aika 61,3 | |
| Valta 75,2 | Poliittinen osallistuminen 60,7 |
| Terveys 89,9 | Terveys 98,0 |
Myös kansallista seurantatietoa tarvitaan
Kansainvälisten vertailulukujen ongelmana on usein niiden yksinkertaisuus mitattaviin ilmiöihin nähden. Mittarit ovat karkeita, niissä käytetyt tiedot osin puutteellisia tai vanhentuneita, eivätkä ne aina vastaa kansallisiin tarpeisiin.
Esimerkiksi Suomessa erittäin syvä kuilu naisten ja miesten sijoittumisessa eri ammatteihin ja aloille ei näy lainkaan Maailman talousfoorumin mittarissa. Molemmista indekseistä puuttuu myös esimerkiksi väkivallan yleisyyttä koskevat tiedot niiden ollessa pääasiassa kansallisiin tietolähteisiin perustuvia.
Lisäksi tiedot eivät heijastele nykytilannetta. Esimerkiksi ministerien sukupuolijakaumaa koskevat tiedot ovat molemmissa tänä vuonna julkaistuissa mittareissa edellisen hallituksen ajalta. Kumpikaan indeksi ei siten anna yksinään riittävästi tietoa tasa-arvon edistämistä koskevan päätöksenteon ja sen seurannan tueksi.
Kansainvälisiä tietolähteitä tulee tarkastella kansallisen tilastotiedon ja tutkimuksen valossa. Erittäin hyvän peruskatsauksen Suomen tilanteeseen antaa esimerkiksi Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2014 -taskutilasto sekä muut temaattiset tasa-arvotilastoja koskevat julkaisut, jotka löytyvät kootusti Tilastokeskuksen tasa-arvosivulta. Tasa-arvotilastoja teemoittain jaoteltuina löytyy myös Tasa-arvotiedon keskus Minnan koosteesta.
Määrällisten mittareiden lisäksi tarvitaan tietoa tasa-arvoerojen syistä ja seurauksista. Vasta tämä tieto auttaa tekemään sukupuolten tasa-arvoa edistäviä ratkaisuja. Kuten tasa-arvoindeksitkin osoittavat, paljon on vielä tehtävää.
Lue lisää:
Sukupuolten tasa-arvo, Tilastokeskus
Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus (pdf 597 kt)