Syrjinnän tutkiminen on osa rasisminvastaista työtä

Tänä vuonna vietetään tutkitun tiedon teemavuotta ja kuluvalla viikolla jokavuotista rasisminvastaista viikkoa. Mikä olisi siis sopivampi hetki tarkastella tutkimuksen, tutkijoiden ja tutkimuslaitoksen osallistumista rasisminvastaiseen työhön?

Rasisminvastainen viikko on Suomen Punaisen Ristin koordinoima vuosittainen valtakunnallinen rasisminvastainen kampanja Suomessa. Viikko kulminoituu YK:n rasisminvastaiseen päivään 21.3. Vuonna 1966 YK:n yleiskokous julisti tämän päivän kansainväliseksi rotusyrjinnän vastaiseksi päiväksi, ja vastuutti kansainvälistä yhteisöä lisäämään tietoisia ja tavoitteellisia ponnistuksiaan kaiken rotusyrjinnän poistamiseksi.

Rasismilla tarkoitetaan esimerkiksi äidinkieleen, etniseen, kulttuuriseen tai uskonnolliseen taustaan ja vallan epätasaiseen jakautumiseen liittyviä syrjiviä käytäntöjä ja toimintaa. Rasismi voi näyttäytyä myös rakenteissa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja tutkimuksessa, syrjivinä toimintatapoina ja prosesseina. Rasismi ja syrjintä vaikuttavat kielteisesti väestöryhmien välisiin suhteisiin, vähentävät luottamusta ja lisäävät turvattomuuden tunnetta sekä riskiä syrjäytymiseen.

Vuonna 1966 YK haastoi koko kansainvälisen yhteisön rasisminvastaiseen työhön. Nyt kampanjaviikollaan Suomen Punainen Risti haluaa haastaa viranomaiset, järjestöt, seurat ja muut yhteisöt mukaan yhteiseen rasisminvastaiseen työhön ja kertomaan miksi ja miten he vastustavat rasismia. THL vastaanottaa haasteen ja heittää sen samalla eteenpäin muille asiantuntijalaitoksille: miten teillä vastustetaan rasismia?

Suomen Punaisen Ristin haaste rasisminvastaiseen työhön on lyhykäisyydessään kolme askelta: pyrin eroon – puutun – tutustun. Miten THL:n kaltainen suuri valtion tutkimuslaitos voi toteuttaa jotain tällaista?

1. Pyrimme vaikuttamaan eriarvoisuuden vähenemiseen laadukkaalla tutkimustyöllä
   Tutkimuksen teossa rasisminvastaisuus näyttäytyy konkreettisesti syrjinnän ja syrjintäkokemusten, niiden syntymiseen ja vaikutuksiin liittyvien ilmiöiden korkeatasoisessa, ammattimaisessa ja järjestelmällisessä tutkimisessa ja seurannassa.

   Laadukkaiden tietoaineistojen ja niistä tehtyjen korkeatasoisten analyysien avulla voimme havaita epäkohtia ja kohdentaa toimintaa viisaasti yhteiskunnan eri tasoilla – eriarvoisuuden olemassaolon osoittaminen on siis tehokas tapa siihen puuttumisessa. Esimerkiksi väestötutkimusten suunnittelussa on tärkeää huomioida väestön moninaisuus ja raportoida tuloksia väestöryhmittäin, myös risteäviä eroja tarkastellen.

   Tiedon laatuun kannattaa panostaa, sillä heikosti toteutettu tutkimus voi johtaa päätöksentekoa ja kehittämistä epätarkoituksenmukaisiin suuntiin.

2. Puutumme tarkastelemalla omaa asemaamme tutkijoina sekä tutkimuslaitoksemme rakenteita
   Tutkijoina voimme pysähtyä tarkastelemaan omaa asemaamme suhteessa tutkimukseen ja kohderyhmään. Pelkästään käyttämämme sanat luovat todellisuutta ympärillemme. Siksi on tärkeää pureskella käsitteitä ja tietoisesti välttää ulossulkevaa ja toiseuttavaa kieltä sekä purkaa epätarkoituksenmukaisia stereotypioita niiden vahvistamisen sijaan.

   Voimme myös tietoisesti panostaa tutkimusryhmän moninaisuuteen ja tukea ja kouluttaa nuoria tutkijoita moninaisuusnäkökulmia painottaen. Tutkimuslaitoksen on uskallettava tarkastella myös omia rakenteitaan ja luoda turvallinen työympäristö tunnistamalla syrjiviä käytäntöjä omassa toiminnassaan.

3. Tutustumme moninaisuuteen ja osallistamme tutkittavia
   Tutkimusmenetelmien osalta rasisminvastaisuus voi tarkoittaa esimerkiksi yhteiskehittävien tutkimuksellisten mallien käyttöä ja osallistavaa tutkimusotetta. Siinä tutkittavien joukko on osallisena tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja tulosten tulkinnassa, periaatteella: ”ei mitään meistä tai meille ilman meitä”.

   Erityisen tärkeää on huomioida ja mahdollistaa niiden osallistuminen, joiden ääni jää yhteiskunnassa herkimmin kuulematta. Tutkijan voi olla hyvä haastaa itseään moninaisuuteen kouluttautumiseen, moninaisempien lähteiden käyttöön ja uusien äänien kuuntelemiseen. Laadukasta tutkimusta tehdään ympäri maailmaa.

Rasisminvastainen työ tutkimuksen keinoin on haastavaa. Tutkija joutuu tekemään monia kompromisseja, kun yhdessä vaakakupissa painaa tarkkojen tutkimuskäytäntöjen noudattaminen tai toisessa taas pyrkimys välttää tutkimuksen kohteen leimaantumista. THL ei ole tässä valmis, mutta askeleemme tähän suuntaan ovat määrätietoisia.

Miksi rasisminvastainen työ on THL:n kaltaiselle tutkimuslaitokselle tärkeää? Koska syrjivä ajattelu on perustavassa ristiriidassa THL:n arvojen kanssa. Me työskentelemme yhdessä tunnistamiemme ja tunnustamiemme yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden ja inhimillisyyden arvojen kautta.

Mitä ovat sinun ja organisaatiosi arvot? Miten elätte niitä todeksi – tänään?