Tarvitsemme toimenpiteitä itsemurhien estämiseksi

Suomessa itsemurhakuolemat on tilastoitu vuodesta 1751 alkaen. Näin on muodostunut maailman vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt tilasto itsemurhakuolemista. Se kertoo, kuinka itsemurhat lisääntyivät 1980-luvulle asti ja kuinka itsemurhien ikävakioitu kuolleisuusluku on vuoden 1990 jälkeen vähentynyt puoleen.

Myönteinen käänne tapahtui valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin (1986–1996) aikana. Tästä huolimatta on syytä muistaa, että itsemurhakuolleisuus on maassamme yhä verraten suuri, noin 800 kuolemantapausta vuosittain.

Mielenterveys voi ehtyä tai kasvaa

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi laatimansa mielenterveysstrategian helmikuussa 2020. Strategian tavoitteena on turvata jatkuva ja tavoitteellinen mielenterveystyö. Se ulottuu vuoteen 2030 saakka ja sisältää itsemurhien ehkäisyohjelman. Osa mielenterveysstrategian rahoituksesta kohdennetaan itsemurhien ehkäisyä kehittäviin toimenpiteisiin.

Yleisestä myönteisestä vaikutuksesta huolimatta erityisesti itsemurhien ehkäisy vaatii paitsi tehostamista myös lisää uusia keinoja. Myönteinen kehitys ei jatku ilman aktiivisia toimenpiteitä itsemurhakuolemien estämiseksi.

Mielenterveysstrategian valmisteluun kuului osana selvitys itsemurhakuolemista Suomessa vuosina 2016–2018. Tuoreimpien tilastotietojen perusteella itsemurhakuolleisuus on vuosien 2016 ja 2017 jälkeen jälleen pienenemässä. Raportin tulokset antavat paitsi yleiskuvan itsemurhakuolemista myös tietyiltä osin yleiskuvaa tarkemman kuvauksen niiden taustatekijöistä.

Itsemurhakuolleisuus oli koko maata suurempi Länsi-Pohjan, Kainuun, Pohjois-Savon, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireissä ja koko maata pienempi Keski-Pohjanmaan sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Raportin tietopohjaa hyödynnetään, kun itsemurhien estämisen toimenpideohjelma suunnitellaan käytännön tasolle asti.

36 toimenpide-ehdotusta

Itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 sisältää 36 toimenpide-ehdotusta itsemurhakuolemien estämiseksi maassamme, kuten vaikuttaviksi osoitettujen itsemurhien ehkäisymenetelmien käytön lisäämisen nuorisotyössä. Ihmisille, joilla on kasautuvia taloudellisen, sosiaalisen ja inhimillisen osattomuuden kokemuksia ja voimavarojen ehtymistä, pyritään järjestämään ajoissa tukea. Etenkin suurimmassa itsemurhavaarassa olevat pyritään tunnistamaan paremmin avun antamiseksi nykyistä nopeammin, ja heitä sekä itsemurhaan kuolleiden omaisia ja läheisiä pyritään aktiivisesti tukemaan.

Lisäksi itsemurhien ehkäisyohjelman tarkoituksena on kehittää hoitoa, keskustella vastuullisesta uutisointitavasta, vahvistaa tutkimusta ja lisätä tietoon perustuvia toimenpiteitä. Jokaisen asiakokonaisuuden sisältämien toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan erikseen.

Itsemurhaa yrittäneen Käypä hoito -suositus

Itsemurhien ehkäisystä ja itsemurhaa yrittäneen hoidosta julkaistiin tammikuussa 2020 uusi Käypä hoito -suositus. Se suosittaa ensinnäkin ottamaan itsemurhien ehkäisyn huomioon kaikkien potilaiden hoidossa. Toiseksi se antaa suosituksia itsemurhaa yrittäneiden psykiatrisesta hoidosta.

Suositus lisää tietoa siitä, mitä voidaan tehdä ja miten voidaan ohjata hoitoon, kun itsetuhoajatuksia tulee esille. Se lisää myös tietoa siitä, miten näyttöön perustuvin menetelmin läheisiä ja omaisia voidaan tukea itsemurhayrityksen tai itsemurhakuoleman jälkeen. Käytännössä perustason terveydenhuollon henkilöstön koulutus on keskeisellä sijalla itsemurhavaaran tunnistamisessa.

Median vastuu tässä asiassa

Lukuisat tutkimukset maailmalta ovat osoittaneet, että itsemurhasta uutisoiminen sisältää huomattavan vaaran: median toiminta voi lisätä itsemurhakuolemia. Toisaalta vastuullinen mediaraportointi voi myös auttaa itsemurhavaarassa olevia hakemaan apua ja siten vähentää itsemurhakuolemia.

Yhdessä media-alan ammattilaisten kanssa on julkaistu suosituksia siitä, miten itsemurhista yleisemmin tai etenkin silloin, jos kyse on yksittäisestä itsemurhakuolemasta, tulisi suurelle yleisölle kertoa. Maailman terveysjärjestön vuonna 2017 julkaisemat suositukset ovat niistä tuoreimmat.

Media-alan ammattilaiset tarvitsevat tietoa ja tukea, jotta he tietävät, miten tätä aihetta käsitellään vastuullisesti. Tieto siitä, miten toimia ja mistä apua saa, on myös osa uutista.

Lisätietoja

Mielenterveysstrategia (Itsemurhien ehkäisyohjelma)

Itsemurhakuolemat Suomessa 2016–2018 (Raportti)

Kuolemansyyt 2018 (Tilastot)

Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito (Käypä hoito -suositus)

Itsemurhien ehkäisy ja uutisointi mediassa (Tiedä ja toimi -kortti)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *