Tuoreet, vuoden 2023 tilastot osoittavat, että huumemyrkytyskuolemien määrä on jälleen lisääntynyt ja on nyt koko mittaushistorian korkein. Huumemyrkytyskuolemiin menehtyi yhteensä 253 henkilöä, joista 89 oli alle 25-vuotiaita. Vaikuttaisi siltä, että huumemyrkytyskuolemat ovat nousseet yleisimmäksi tapaturmaiseksi kuolinsyyksi alle 25-vuotialla nuorilla.
Huumekuolematilanteemme on saanut myös kansainvälistä huomiota. Euronews uutisoi tilanteesta viime vuoden maaliskuussa otsikolla ”Why are so many young Finns dying from drug abuse?” Uutisessa ihmeteltiin, miksi maailman onnellisemmaksi maaksi useita vuosia peräkkäin listatussa Suomessa kuolee ennätyksellinen määrä alle 25-vuotiaita nuoria huumeisiin.
Kysymys on täysin aiheellinen. Suomen tilanne on ollut nuorten huumekuolemien suhteen poikkeuksellisen huolestuttava muuhun Eurooppaan verrattuna. Muualla Euroopassa huumeisiin kuollaan huomattavasti vanhempina, keskimäärin noin 43-vuotiaana, kun Suomessa kuollaan tyypillisesti kymmenen vuotta nuorempana.
Vuoden 2023 tilastojen varjossa näyttää siltä, että Suomi tulee edelleenkin pysymään otsikoissa, valitettavan synkissä merkeissä.
Kuolema ei johdu niinkään annosten koosta vaan eri aineiden yhteisvaikutuksesta
Suomessa suurin osa kuolemista on tapaturmaisia monipäihdemyrkytyksiä, eli kuolema aiheutuu usean eri aineen samanaikaisen tai perättäisen käytön seurauksena. Hengenvaarallinen myrkytys aiheutuu usein tuntien kuluttua aineiden käytöstä, henkilön usein jo nukkuessa.
Usein ei ole kyse siitä, että yhtä ainetta olisi otettu liian suuri määrä. Vaarallista on myös se, että useampi yhtä aikaa tai perättäin otettu eri aine vaikuttaa elimistöön samalla tavalla, esimerkiksi keskushermostoa lamaten. Tällöin yhteisvaikutus voi olla tappava, vaikka yksittäistä ainetta ei olisi otettu paljoa.
Nuorilla saattaa olla virheellistä tai puutteellista tietoa eri aineiden samanaikaisen käytön riskeistä:
”otin vain vähän, eikä se tuntunut missään, sitten otin vähän lisää, ei kai se nyt ole vaarallista…”
Aineen vaikutus voi alkaa viiveellä, joten nuorilla saattaa olla vaikeuksia hahmottaa tilanteen vaarallisuutta.
Tapaturmainen myrkytystilanne aiheutuu tyypillisesti silloin kun henkilö on käyttänyt päihtymistarkoituksessa useampia reseptilääkkeitä, esimerkiksi lääkeopioideja ja bentsodiatsepiineja sekä joskus myös alkoholia joko samanaikaisesti tai saman vuorokauden aikana.
Käytetyt lääkkeet eivät useinkaan ole henkilölle itselleen määrättyjä, vaan tyypillisesti laittomasti hankittuja. Myös reseptilääkkeet voivat aiheuttaa hengenvaaran, kun niitä käytetään asianmukaisen lääketieteellisen hoidon ulkopuolella päihtymistarkoituksessa ja yhdessä esimerkiksi alkoholin kanssa.
Tietoa tulisi lisätä erityisesti lääkkeiden päihdekäytön myrkytysriskeistä
Nuorten, heidän läheistensä ja nuoria työssään kohtaavien ammattilaisten tietoa tulisi lisätä siitä, että hengenvaarallinen myrkytystila voi syntyä pienilläkin lääkemäärillä. Nuorilla saattaa olla virheellistä tai puutteellista tietoa yhdistelmäkäytön ja perättäisen käytön riskeistä. Reseptilääkkeiden päihdekäyttöön voi liittyä vääränlaista turvallisuudentunnetta, jolloin nuori voi jatkaa vaarallista käyttöä.
Suomessa pitäisi kampanjoida ja jakaa tietoa erityisesti lääkkeiden päihdekäytön myrkytysriskeistä. Tietoa tulisi jakaa rohkeasti, neutraalisti ja tuomitsemattomasti. Maailmalta löytyy hyviä esimerkkejä huumekuolemien ehkäisyn kampanjoista, joita voisi soveltaa myös Suomeen. Be smart, be safe!