Terveysaseman vaihtaminen on jäänyt varsin vähäiseksi. Väestöstä vain pari-kolme prosenttia on vaihtanut terveysasemaa, kertoi THL maaliskuussa. Pientä lukua selittää osin, että suuri osa työikäisestä väestöstä ei käytä terveyskeskuksia, vaan työterveyshuoltoa, jota valinnanvapaus ei koske.
Yksinomaan terveyskeskusten asiakkaista laskettuna (viikon aikana terveysasemalla käyneistä) vaihtajia olikin jo noin 8 prosenttia.
Keitä terveysaseman vaihtajat sitten ovat? Ensinnäkin he ovat palveluiden aktiivisia käyttäjiä, jotka eivät vaihda terveysasemaa ’varmuuden vuoksi’, vaikkeivät käyttäisikään sitä. Kyselymme mukaan he ovat keskimääräistä useammin pitkäaikaissairaita ja käyttävät palveluita hitusen enemmän kuin keskivertoasiakkaat.
Sijainti ja kulkuyhteydet
Ne, jotka vaihtoivat terveysasemaa, vaihtoivat sitä ennen kaikkea sijainnin vuoksi. Toiseksi tärkein peruste vaihdolle olivat kulkuyhteydet. Asiakkaat haluavat, että terveysasemalle pääsee helposti. Tämä lienee tärkein selitys, miksi niin harvat vaihtavat terveysasemaa.
Terveysasemaa on vaihdettu usein siksi, että terveysasemien aluejakoja on muutettu tai kulkuyhteydet ovat jollekin muulle terveysasemalle paremmat kuin lähimmälle asemalle.
Myös vaihtamatta jättäminen voi olla valinta: nykyistä terveysasemaa ei haluta vaihtaa.
Sujuva hoito houkuttaa
Sijainnin ja kulkuyhteyksien jälkeen vaihtamiseen on kannustanut lääkäriaikojen saatavuus, hoidon laatu, terveyden- tai sairaanhoitajan aikojen saatavuus ja terveysaseman maine.
Kyselyssämme terveysasemaa vaihtaneet olivat varsin tyytymättömiä pois vaihtamaansa terveysasemaan. Uuteen terveysasemaan vaihtajat olivat selvästi tyytyväisempiä. Silti vaihtajat olivat keskimääräistä tyytymättömämpiä uuteenkin terveysasemaansa, mutta tyytyväisiä, että vaihtoivat terveysasemaa.
On ymmärrettävää, että kynnys terveysaseman vaihtamiseen on suuri, jos asiakas on iäkäs ja liikkuminen hankalaa. Vasta kun lähiterveysasemaan ollaan todella tyytymättömiä, ollaan valmiita etsimään vaihtoehtoa kauempaa.
Muutamat yksityiset terveysasemat ovat saaneet uusia asiakkaita terveysaseman vaihtajista. Osin tähän on vaikuttanut hyvä sijainti keskeisellä paikalla. Näyttää myös siltä, että yksityiset terveysasemat ovat ketteriä liikkeissään, hioneet hoidon prosessit kuntoon, onnistuneet pääsemään eroon jonoista ja hankkineet hyvän maineen.
Toisaalta, myös monet kunnalliset terveysasemat ovat lyhentäneet jonoja ja kehittäneet toimintaansa aktiivisesti. Niin yksityisten kuin kunnallistenkin asemien kehitys osoittaa, että terveysasemien toimintaa pystytään parantamaan.
Terveysaseman vaihtajista on maksettava suurempi korvaus
Tiedoilla terveysaseman vaihtajista ja asiakkaista on ainakin kaksi seurausta. Ensinnäkin kuntien terveysasemille maksamia korvauksia on mietittävä siltä pohjalta, että vaihtajat ovat palveluiden käyttäjiä ja lisäksi keskimääräistä asiakasta ’raskaampia’.
Usein käytetty väestöpohjainen korvaus terveysasemille on laskettu koko väestön pohjalta, mukaan lukien palveluiden käyttäjät ja ne jotka eivät käytä terveysasemaa. Joillakin alueilla vain 30–40 prosenttia käyttää terveysaseman palveluita.
Mikäli terveysasemille maksetaan korvaus sinne listautuneen väestön perusteella, ei terveysasemien kannata markkinoida palveluitaan. Kun vaihtajat ovat palveluiden käyttäjiä, heidän mukanaan tuleva raha kun ei kata kustannuksia.
Tällä hetkellä useat kunnat maksavatkin vaihtajista selvästi suurempaa korvausta kuin normaali väestöpohjaisen hinnoittelun mukainen korvaus.
Vaihtajille integroituja palveluita
Toiseksi, kun terveysaseman asiakkaat ja myös vaihtajat ovat usein pitkäaikaissairaita, he tarvitsevat keskivertosuomalaisia enemmän integroituja palveluita, eli useiden eri ammattilaisten tarjoamia palvelukokonaisuuksia.
Asiakkaalle ei ole välttämättä tärkeää, millainen organisaatio nämä palvelut tuottaa. Olennaista on, että palveluketju on sujuva ja tieto kulkee ammattilaisten välillä.
Asiakkaalle on tärkeää, että päästäkseen fysioterapeutille hänen ei tarvitse ensin mennä sairaanhoitajan pakeille ja sitten lääkärille lähetettä varten. Parhaimmillaan asiakas saa saman tien puhelimessa ajan fysioterapeutille ja säästyy monelta jonolta. Tämä kuitenkin edellyttää laajaa palveluvalikoimaa terveysasemilla. Laaja palvelutarjonta kuitenkin merkitsee sitä, että valinnanvara kapenee.
Mutta onko kaikkien terveysasemien tarjottava kaikkea? Suomi on laaja maa ja yksi malli ei välttämättä toimi kaikkialla. Eivätkä kaikki asiakkaat tarvitse integroituja palveluita.
Ehkä jatkossakin osa terveysasemista voisi olla täyden palvelutarjonnan hypermarketteja, osa lääkärien ja hoitajien muodostamia, kapean palvelutarjonnan asemia. Näin saataisiin asiakkaille myös valinnanvaraa.
Aikaisemmin aiheesta:
Potilaan valinnanvapaus on vielä heikoissa kantimissa. Tiedote 15.3.2016
Juhani Eskola, Valinnanvapaus tulee – olemmeko valmiit? THL blogi 17.3.2016