Nyt viikonloppuna Suomessa järjestetään Euroopan suurin hackathon ja THL on mukana tapahtumassa omien avoimien datojensa kanssa. Hieno homma ja kuulostaapa futuristiselta! Mutta mitä tämä tarkoittaa? Menenpä kyselemään THL:n avoimen datan ryhmän vetäjältä Antti Tuomi-Nikulalta ja ravitsemustietopankki Finelista vastaavalta erikoissuunnittelijalta Heikki Pakkalalta.
Fineli onkin jo monelle tuttu: yksittäiset ravintoainetta tai elintarviketta koskevat tiedot ovat olleet asiantuntijoiden ja ravitsemusintoilijoiden käytössä verkossa jo vuodesta 1999. Finelistä löytyy vaikka tieto siitä, kuinka paljon proteiiinia tai kuitua hernekeitto sisältää.
Avoin data ei kuitenkaan tarkoita mitä tahansa julkista tietoa. Kun tieto on avointa, pääsee kuka tahansa idearikas esimerkiksi Finelin konepellin taakse, ja voi ladata koko tietosisällön eli ”datasetin” käyttöönsä.
Ennen tietoa myytiin: Finelinkin datasetin sai ostettu kokonaisuutena vain rahalla.
Tiedot avoimeksi eli mutkat suoriksi
Alun perin Finelin dataa ostavat asiakkaat olivat isoja firmoja, mutta viime vuosina kentälle ilmaantui yhä enemmän pieniä softayrityksiä ja tämäntyyppisen datan kysyntä kasvoi. Pienten ja uusien firmojen kanssa toimittaessa sopimusprosessi ja lisenssimallit rupesivat tuntumaan liian työläiltä ja kalliilta verrattuna myyntipaketin hintaan.
”Fineli päätettiin avata tänä vuonna, koska haluttiin yksinkertaistaa meidän toimintaa”, kertoo Heikki.
Samaan aikaan Valtion yleisen linjauksen mukaan Finelin kaltaisen datan maksuttomuudelle ei ollut enää estettä, ja syntyi linjaus siitä mitä lisenssiä voi käyttää (CC-BY 4.0).
”Lopputuloksena me menetettiin jonkun verran tuloja, mutta säästettiin aika paljon vaivaa sopimusrumban loppuessa”, Heikki jatkaa.
Entäs ne hyödyt?
Avoimella datalla voidaan tuottaa ”yleistä hyvää”. Esimerkiksi valtion budjettia on avattu havainnollistettu perustuen Valtionvarainministeriön dataan. Kun tietoa tehdään helpommin lähestyttäväksi, lisää se hallinnon läpinäkyvyyttä.
Yle taas on toteuttanut THL:n Valviran datojen perusteella Vanhusvahti-palvelun, jolla voi tarkastella millaista hoitoa omassa kunnassan saisi.
Horistontissa siintää myös se tarunhohtoinen ”uusi liikentoiminta”.
Esimerkiksi pieni yritys voi päästä vauhtiin avoimen datan siivittämänä. Jo nyt Finelin dataan perustuen on ideoitu esimerkiksi peliä, jolla diabetesta sairastava lapsi hahmottaisi hiilihydraattien saantia. Tällaisella sovelluksella veikkaisi olevan menekkiä maailmallakin!
THL taas saa datan käyttäjiltä palautetta siitä, onko meidän tuottama tieto relevanttia ja puuttuuko meiltä jotain oleellista. Näin varmistutaan, että verovaroin kerätty tieto ei jää arkistoihin unohtumaan.
Samaa datan avaamista tehdään nyt koko Suomen valtiohallinnossa ja myös yrityskentällä. Voitaisiinko jotain ihan uutta saada aikaan, kun tätä tietoa yhdistellään?
Haasteet ja hackathonit
”Juuri datan uusi yhdistäminen ja ideoiden kehittäminen pidemmälle uusissa porukoissa on ideana haasteissa ja hackathoneissa,” Antti kertoo.
Haasteet ja hackathonit tarkoittavat siis kilpailuja, joihin voi osallistua omalla ideallaan tai prototyypillään. Organisaatiot kuten THL sponsoroivat kilpailua, ja tietysti toivovat että heidän aineistojaan otetaan käyttöön ja että ne tulevat tunnetummiksi kehittäjäpiiressä. Parhaat ideat palkitaan ja ne saavat jatkokehittelyä avittavaa näkyvyyttä.
THL on nyt mukana Open Finland Challengessa, joka on Pohjoismaiden suurin digitaalisen avoimuuden innovaatiokilpailu. Tämän haasteen voittajat julkistetaan 3. joulukuuta.
Nyt viikonloppuna taas tapahtuu Slush-start-up-tapahtumaan liittyväUltrahack-hackathon. Mitä siellä siis tapahtuu?
Viikonlopun ideointi- ja koodausmaraton
Tänään perjantaina yli 500 kehittäjää eli koodaajaa, graafikkoa, konseptoijaa tai muuten vaan välkkyä kokoontuu Vallillan veturitallille ideoineen. Ideoita on kehitelty jo etukäteen, ja raati on valinnut niistä toteutuskelpoisimmat itse tapahtumaan. Tiimit ovat etsineet uusia jäseniä tapahtuman portaalissa.
Jos esimerkiksi minä haluaisin toteuttaa Finelin dataan perustuvan pelin, olisin voinut huhuilla ympärilleni 3D-mallintajaa ja graafikkoa. Jos ideani olisi hyväksytty mukaan, lähtisin nyt Ultrahackkiin tiimini kanssa. Sitten istuttaisiin alas ja alettaisiin hommiin. Sunnuntaina ideoista ”pitchataan” eli niistä pidetään pieniä mainospuheita. Raati valitsee illan lopuksi parhaat ideat ja ne palkitaan.
Dataseteistä vastaavat asiantuntijat ovat paikalla sparraamassa kehittäjiä. Esimerkiksi Finelistä vastaava Heikki on mukana kertomassa, mihin meidän datamme oikeasti taipuu. Heikki saattaisi myös torpata ideani alkuunsa.
Pelkkä data + koodaja -yhtälö ei tuota automaattisesti innovaatiota
”Datan hyödyntäjien pitää ymmärtää, että monimutkaisiin kysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia eikä niiden kimppuun voi käydä ilman jonkun tason perustietoja. Meiltäkin on monta kertaa kysytty, miksi Fineliin ei voi merkitä mikä on terveellinen tai epäterveellinen ruoka. Nämä on väkisinkin moniselitteisempiä kysymyksiä kuin se missä päin Helsinkiä kympin ratikka kulkee,” Heikki rauhoittelee hypeä.
Kehittäjillä pitää oma näkemys siitä, miten dataa voi soveltaa – pelkät koodaustaidot eivät riitä. Ensin tarvitaan tarve tietylle ratkaisulle. Pelkästä datasta ei innovaatiota synny. Kehittäjätiimeihin tarvitaan siis ihmisiä, joilla eri alojen osaamista.
”Toivon mukaan datamme pääsee hyvään käyttöön. THL ei millään pysty itse toteuttamaan kaikkea sitä mitä kansanterveysmielessä hyödyllistä datasta voi keksiä. Lisäksi datasta voi tehdä jotain, joka on vaan kivaa tai joku voi jopa tulla miljonääriksi – eikä se meitä haittaa.”
Lue lisää:
Mihin käyttäisit THL:n avointa dataa?
Antti Tuomi-Nikula, Avoin data on nykypäivää Suomessakin. THL blogi 17.2.2015