Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat sairaanhoitajille jokapäiväinen työkalu. Millainen se on ja miten se tukee sairaanhoitajia päivittäisissä työtehtävissä, siitä halusimme kuulla heiltä itseltään. Saimme Tehyn ja Sairaanhoitajat ry:n kautta lähettämäämme tietojärjestelmäkyselyyn noin 3 000 vastausta huhtikuussa 2023 ja niiden avulla pyrimme muodostamaan kuvan siitä, miten tietojärjestelmät tällä hetkellä toimivat sosiaali- ja terveydenhuollossa sairaanhoitajien mielestä.
Tietojärjestelmäkyselyn vakiintuneiden osien lisäksi erityisteemana oli koulutus ja paikoin kommentit olivat lohduttomia:
”Lisäkoulutus voisi helpottaa työtä, mutta sekään ei pelasta rikkonaisen ja hankalan ohjelman kynsistä.”
”– koulutuksiin ei aikaa tahdo löytyä. Paljon uutta kerralla. Muutoksien perässä ei tahdo pysyä.”
Eräs vastaaja totesi, ettei ole koko työurallaan päässyt tietojärjestelmäkoulutukseen.
Avovastauksista sai arvokasta tietoa siitä, miten koulutuksia kannattaisi kehittää:
”Omassa työpaikassani koulutusta on järjestetty silloin, kun uusi järjestelmä on tulossa käyttöön. Sen jälkeen työkaverit opettavat uusia työntekijöitä. Olisi kiva, että koulutusta olisi myös sen jälkeen, kun järjestelmä on ollut käytössä jo jonkin aikaa, koska aina tulee eteen asioita, joita ei koulutuksesta muista tai ole vielä osannut kysyä. Selkosuomeksi pidettävä tietoturvakoulutus olisi myös kipeästi tarpeen. Kerran meidän piti suorittaa siitä verkkokoulutus, mutta en ymmärtänyt siitä paljon mitään.”
Koulutuksen toteutustavan paras resepti on varmasti monissa organisaatioissa mietinnässä: lähi- vai etäkoulutuksena, vuorovaikutuksella vai ilman? Omana toteutuksena vai ostettuna? Räätälöitynä aikaisempi osaaminen huomioiden, vai sama setti kaikille? Yhden koulukunnan mukaan paras tapa oppia on tekemällä oppiminen – learning by doing – ja saattaa todellakin olla hyödyllistä, että koulutus linkittyy työprosesseihin.
Kirjaamisen ja tiedon laadun kehittämiseen pysyvä kansallinen verkosto
Ammattilaisten kirjaamien asiakastietojen laatu on keskeinen sote-tiedon hyödynnettävyyteen vaikuttava tekijä. Kirjaamisen kehittäminen on kuitenkin ollut paljolti erilaisten projektien varassa.
THL valmistelee nyt Kestävän kasvun ohjelmassa pysyvää kansallista kirjaamisen ja tiedon laadun kehittämisen verkostoa, johon jokainen hyvinvointialue osallistuu. Verkosto tarjoaa tukea alueiden kirjaamiskoordinaattoreille, jotka puolestaan tukevat oman alueensa kirjaamisen ja tiedon laadun kehittämistä. Toivottavasti myös sairaanhoitajien nostamiin ehdotuksiin voidaan vastata tämän verkoston tuella jatkossa.
Verkoston yksi tärkeä tehtävä on tunnistaa tiedon laatuun vaikuttavia tekijöitä tiedon elinkaaren eri vaiheissa ja tehdä konkreettisia toimenpiteitä tiedon laadun kehittämiseksi.
Avovastaukset – määrällisen ja laadullisen tutkimuksen välimaastossa
Kyselytutkimuksessa voi huomioida työympäristön, kuten työskentely, perusterveydenhuollossa tai sairaalassa, vain yleisellä tasolla, ja siksi avovastauksissa saadut konkreettiset kuvaukset työstä olivat kiinnostavia.
”Toivottavasti saataisiin oikeasti toimivat ja yhtenäiset tietojärjestelmät hoitoalalle, naurattaa ja itkettää ajatus, että 2023 vielä tulostellaan lappusia potilaan mukaan… Vertaan aina työtäni, erityisesti kuormitusta ja tietojärjestelmien kömpelyyttä vastaavan tasoisesti koulutetun insinöörin työoloihin. Siellä tuskin sulatettaisi sitä, että bilirubiiniarvot pitää muistaa katsoa omatoimisesti ja siirtää käsin käyrää piirtävään sovellukseen. Tutkikaa ja potkikaa tämä keskiaikaisuus liikkeelle, niin tulee jotain järkeä tähän touhuun! Tsemppiä työhön! ”
Osa kuvatuista työn ongelmista oli niin konkreettisia, että ne voitaisiin ratkaista ja sujuvoittaa arkea. Onhan monesti todettu, että ongelmakuvaus on jo osa ratkaisua.
”Hyvä kun tutkitte. Meillä palvelutalossa on vuosikaudet hoitajat pähkäilleet tietoliikenneongelmien kanssa, yhteydet pätkii kerroksissa, vaikka johto kehuu kuinka hyvät yhteydet on. Akuutissa tilanteessa turhauttaa ja pelottaa, kun edes lääkelistaa, josta näkisi myös allergiat, ei saa auki. Onneksi vaaratilanteilta on vältytty.”
Uusia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä käyttöön otettaessa on muistettava niiden istuttaminen kunkin organisaation yksikköjen työ- ja toimintaympäristöihin.
Monissa palautteissa näkyi huoli potilasturvallisuudesta.
”– nyt menee kohtuuton aika, kun soitellaan ja järjestellään tilauksia eri kunnista — Käsittämätöntä ja vaarantaa ehdottomasti potilasturvallisuuta.”
”Sama ohjelma samalle hyvinvointialueelle vähentää paperisotaa ja helpottaa hoitajien työtä. Tiedot kulkevat, ja potilasturvallisuus paranee.”
Kiitos jokaisesta potilasturvallisuutta koskevasta palautteesta. Meillä on yhteinen päämäärä parantaa potilasturvallisuutta omalla työpanoksellamme.
Kiitos, kun vastasit
Sairaanhoitajat, olitte jälleen vastanneet kyselyyn huolellisesti, siitä suuri kiitos. Kiitos myös palautteestanne tutkimusryhmälle, jonka luimme malttamattomana.
Osa palautteista oli valoisia ja kannustavia:
”Työniloa teille! ”, ”Kiitos kun teette tutkimusta!”, ”Kiinnostava aihe, tsemppiä.”
Joku oli epäilevämpi tutkimuksen muutosvoimasta:
”Epäilen että tälläkään tutkimuksella ei ole mitään virkaa, muutoksia ei tule mihinkään.”
Joku toinen taas ajatteli julkisen tiedon olevan muutosvoima ja innovoi tätä kyselytutkimusta laajemmin tiedon käyttöä ehdottaen nykyiseen tilastointitapaan muutosta:
”THL:n pitäisi laittaa noihin hoitoonpääsytilastoihin mikä potilastietojärjestelmä milläkin kaupungilla on käytössä. Voisi [—]llä olla jotakin kiinnostusta kehittää tätä. ”
Eräs huomautti, että kyselylomake ja tutkimuskohde alkavat jo muistuttaa toisiaan:
”Liian paljon kysymyksiä. Sama ongelma kuin terveydenhuollon järjestelmissä.”
Tässä blogissa on läpikäyty avovastauksissa tullutta palautetta. Esittelemme kyselytutkimuksen määrällisiä tuloksia 13.11.2023 pidettävässä seminaarissa. Tiedot tilaisuudesta tulevat THL:n tapahtumakalenteriin. Tervetuloa kuulolle!
Lue lisää
Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon seuranta (thl.fi)
Sote-kirjaamisen kehittämistä edistävä kansallinen verkosto – THL (innokylä.fi)