Vuosi sitten toimeentulotukea uudistava työryhmä oli juuri aloittanut työnsä, kun kirjoitin THL-blogissa, miten toimeentulotuen perusosa ei riitä kaikilla perhetyypeillä kattamaan tavaroita ja palveluita, joita sen pitäisi lain mukaan kattaa. Tutkimme riittävyyttä Kelan erikoistutkija Lauri Mäkisen kanssa muodostamalla perusosan kattamille menoille hinnat ns. viitebudjetin perusteella.
Toimeentulotuen perusosa on laskennallinen summa, jonka olisi katettava jokapäiväisen elämän välttämättömiä menoja. Näitä ovat esimerkiksi ruoka- ja vaatemenot sekä tietoliikenteen käytöstä, paikallisliikenteestä ja harrastustoiminnasta aiheutuvat menot. Tänä vuonna toimeentulotuen perusosan määrä yksin asuvalle on 593,55 euroa kuukaudessa.
STM:n toimeentulotukityöryhmä julkaisi loppuraporttinsa tammikuussa, mutta raportissa ei juurikaan käsitellä toimeentulotuen perusosan tasoja tai rakennetta. Työryhmä keskittyi toiseen hallitusohjelman kirjaukseen eli velvoitteiden ja sanktioiden lisäämiseen.
Toimeentulotuen perusosa riittämätöntä esimerkiksi kahden aikuisen lapsiperheissä
Työryhmän toimeksiannossa toimeentulotuen taso oli kuitenkin läsnä, sillä työryhmän yhtenä tehtävänä oli keksiä keinot 70 miljoonan euron säästöille. Vaikka työryhmä ei suoraan laatinut säästölistaa, raportissa esitellään muun muassa perusosan 1–10 prosentin ”juustohöyläleikkauksen” vaikutuksia.
Leikkaustavoite tekee toimeentulotuen tason nostamisesta tietty melko mahdotonta. Juustohöylän sijasta olisi kuitenkin syytä katsoa perusosan rakennetta tarkemmin, jotta puutetta ei syvennettäisi niillä, joilla vaje on jo valmiiksi suurin, vaan niukkuutta jaettaisiin tarkemmin.
Analyysimme perusteella perusosa on riittämätön kotitalouksissa, joissa on enemmän kuin yksi aikuinen (ks. päivitetty analyysi alla) eli esimerkiksi lapsiperheissä, joissa on kaksi huoltajaa.
Sen sijaan yksinasuvilla ja yksinhuoltajille perusosa näyttäytyi vuoden 2025 tammikuussa 98–100-prosenttisesti riittävänä kulutuskoriin nähden. Näitä eroja olisi syytä perustella, tai jos perustetta ei löydy, olisi erojen tasaamista syytä harkita vakavasti.
Kuva. Toimeentulotuen perusosan riittävyys suhteessa sen kattamaan kulutuskoriin.
Kulutuskorin hinnoittelu perustuu viitebudjettiin ja hintojen kehitys kuluttajahintaindeksi-tilaston hyödykekohtaisiin tietoihin. Ks. tarkemmin Tervola & Mäkinen (2023).
Vaikka tällaisissa hinnoittelulaskelmissa on epätarkkuutensa, ne antaisivat tärkeän suuntaa antavan pohjan tietopohjaiselle päätöksenteolle.
Jos nykyisestä tasosta tingitään, voitaisiin tulevassa toimeentulotuen lakiuudistuksessa tuoda läpinäkyvästi ilmi, halutaanko tuen saajien luopuvan esimerkiksi paikallisliikenteestä tai tietoliikennemenoista, jotta tämä ehkä voitaisiin huomioida hinnoitteluissa muissa yhteyksissä, esimerkiksi paikallisliikenteen lippujen alennusryhmissä.
Lisätietoja
Tervola, Jussi & Mäkinen, Lauri (2023) Toimeentulotuen perusosan historia ja riittävyys nykypäivänä.
Yhteiskuntapolitiikka 4/2023. Toimeentulotukilain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän loppumuistio (2025).