Parhaillaan rakennetaan uusia hyvinvointialueita, niiden palvelurakenteita, johtamisjärjestelmiä sekä roolia toimijakokonaisuudessa. Asukkaiden hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta huolehtivat jatkossakin hyvinvointialueiden lisäksi myös kunnat.
Syntyy yhdyspintoja, joiden verkostoissa ihminen on vaarassa tulla pilkotuksi ”asiakkuuspalasiksi”. Kyse on myös yhdenvertaisuudesta: kaikilla ei välttämättä ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia löytää tarvitsemiinsa palveluihin tai kulkea niiden välillä ilman katkoksia.
Miten varmistetaan, että kaikkia ihmisiä kannatellaan palveluiden yhdyspinnoilla, ja ettei uusien rakenteiden myötä ihmisten välinen eriarvoisuus lisäänny?
Palveluissa tarvitaan osaamista yhdenvertaisuudesta
Yhdenvertaisen saavutettavuuden ja kaikille soveltuvien palvelupolkujen suunnittelu kehittyvissä rakenteissa ja niiden yhdyspinnoilla vaatii tuekseen paitsi saumatonta alueellista yhteistyötä myös vahvaa yhdenvertaisuusosaamista.
Jos palveluiden yhdenvertaisuutta ei varmisteta, asiakas voi törmätä niissä monenlaisiin esteisiin. Esimerkiksi mielenterveyskuntoutujalle voi olla haastavaa löytää tietoa tarvitsemistaan mielenterveyspalveluista. Hän voi myös kohdata muissa palveluissa epäoikeudenmukaista kohtelua, vaikeutta saada palvelua sekä kielteistä suhtautumista mielenterveyskuntoutujiin.
Palveluissa ei myöskään välttämättä ole omaksuttu inklusiivisen ja kulttuurisensitiivisen palvelusuunnittelun käytäntöjä. Silloin palvelu ei välttämättä ole yhtä hyödyllinen tai laadukas kaikkien asiakkaiden kannalta. Vaikka suoraa syrjintää ei palveluissa tapahtuisi, ovat rakenteet ja toimintatavat usein sellaisia, ettei kaikkien ole mahdollista toimia niissä yhtä sujuvasti. Eri vähemmistöryhmien kokemaa syrjinnän pelkoa tai turvattomuuden ja osattomuuden kokemusta ei myöskään aina osata ottaa riittävällä tavalla huomioon.
Yhdenvertaisuusosaaminen tarkoittaa monipuolista tietopohjaa ihmisten välisestä eriarvoisuudesta, sen syistä ja mekanismeista sekä toimivia työkaluja sen purkamiseen. Tässä konkreettisina keinoina toimivat lakisääteiset suunnitelmat, etenkin hyvinvointikertomus sekä organisaation toimintaa koskevat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
Yksittäisissä teoissa myös ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi eri väestöryhmien ja risteävien tekijöiden osalta on tarpeen. Alla oleva etuoikeuskehä on työkalu, jonka avulla voi tarkastella eri tekijöiden vaikutusta ja yhteisvaikutuksia ihmisten elämään. Se auttaa pohtimaan, keille kaikille palvelut pitäisi olla suunnattu ja keihin kaikkiin päätökset vaikuttavat. Mitä lähemmäksi keskikehää henkilö sijoittuu, sitä paremmat osallistumis- ja toimintamahdollisuudet hänellä on asiakkaana.
Mistä tukea alueen yhdenvertaisuustyöhön?
Monissa kunnissa ja kaupungeissa tehdään jo nyt vaikuttavaa työtä asukkaiden yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Omaan työhön kannattaakin hakea ideoita ja näkökulmia yli kunta- ja aluerajojen.
Yksi kanava tiedonkulun vahvistamiseen on THL:n ja Kuntaliiton koordinoima Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden tiedotuslista. Listan jäsenille järjestetään virtuaalisia YHTA-treffejä, joilla on mahdollista saada tietoa yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen hyvistä käytännöistä.
On myös tärkeää lisätä osaamista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusaiheissa. Liikkeelle kannattaa lähteä suorittamalla Yhdenvertaisen kunnan tekijät -verkkokoulutus. Koulutus antaa eväitä muun muassa yhdenvertaisten palvelujen järjestämiseen, asukkaiden yhdenvertaisen osallisuuden vahvistamiseen sekä alueelliseen yhteistyöhön. Kuntien työntekijöille räätälöity koulutus soveltuu erinomaisesti myös hyvinvointialueiden työn tueksi.
Koulutus on laadittu osana Yhdenvertaisuuden tekijät -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuus -ohjelmasta (2014–2020).
Lue lisää
Yhdenvertaisen kunnan tekijät -verkkokoulutus (eOppiva)
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden tiedotuslista kunnille ja alueille (THL)
Yhdenvertaisuuden tekijät -hanke