Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kohdataan päivittäin asiakkaita, joiden hyvinvointiin vaikuttavat erilaiset vaikeat ja traumaattiset kokemukset. Traumainformoidussa työotteessa pyritään ymmärtämään vaikeita ja haavoittavia elämänkokemuksia ja niiden vaikutuksia sekä suhtautumaan niihin inhimillisesti ja myötätuntoisesti. Lähtökohtana on turvan kokemuksen vahvistaminen.
Lähisuhdeväkivalta on yleinen psyykkisen trauman aiheuttaja
Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen on keskeistä jokaisen yksilön ja yhteisön hyvinvoinnin kannalta. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan lähes puolet aikuisista on kokenut lapsuudessaan vanhemman taholta vähättelyä, nöyryyttämistä tai fyysistä väkivaltaa. Parisuhdeväkivallan kokemukset eivät vaikuta vähentyneen vuosikymmenten aikana. Siltalan ym. (2022) tutkimuksen mukaan 146 000 naista oli kokenut fyysistä parisuhdeväkivaltaa viimeisen viiden vuoden aikana.
Fyysisen parisuhdeväkivallan suorat lisäkustannukset terveydenhuollolle ovat 150 miljoonaa euroa vuodessa. Vaikka luku on suuri, se kattaa vain osan terveydenhuollon lisäkustannuksista. Myös sosiaali- ja oikeuspalveluiden kustannukset ovat parisuhdeväkivaltaa kokeneilla selvästi muuta väestöä korkeammat. Lisäksi muidenkin väkivallan muotojen tiedetään aiheuttavan merkittäviä terveyshaittoja.
Lähisuhdeväkivalta on tärkeää ottaa puheeksi asiakkaiden kanssa
Vain murto-osa lähisuhdeväkivaltaa kokeneista tunnistetaan terveydenhuollossa. Väkivaltaa kokeneet eivät usein kerro kokemuksistaan ammattilaisille. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tärkeää kysyä asiakkailta lähisuhdeväkivallan kokemuksista sekä antaa heille tilaa ja mahdollisuus keskustella aiheesta. Ammattilaisillakin on haavoittavia kokemuksia, joiden tiedostaminen ja kohtaaminen itsessä auttaa tunnistamaan ja auttamaan väkivaltaa kokenutta.
Traumainformoitu työote ja oman elämänhistorian tunteminen edistävät ammattilaisen hyvinvointia ja auttavat ammattilaista suojaamaan itseään vaikean asian puheeksi otossa. Väkivaltaa kokeneiden tunnistaminen ja avun saaminen on tärkeää, niin kokijan kuin hänen läheistensä näkökulmasta. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan lähisuhdeväkivallan tunnistaminen laskee myös terveydenhuollon kustannuksia.
Tilaa asiakkaan kokemukselle traumainformoidulla työotteella
Kipua, pelkoa, häpeää ja surua tuottavan lähisuhdeväkivallan juuret eivät ole pelkästään yksilöissä, vaan kyse on laajemmasta ilmiöstä. Yksilöiden välisen lähisuhdeväkivallan taustalla voi olla osattomuuden kokemusta, aiempaa kaltoinkohtelua, psyykkistä tai somaattista huonovointisuutta sekä ylisukupolvisia haavoittuvuuksia.
Traumainformoidun työotteen ytimessä on turvan vahvistaminen ja asiakkaan hyvinvoinnin edistäminen. Onnistunut asiakaskohtaaminen ja sitä kautta saavutettu muutos voi edistää myös ammattilaisen omaa hyvinvointia ja työssä jaksamista.
Lähisuhdeväkivallan kokijaa ja tekijää voidaan auttaa arvostavan kohtaamisen kautta. Molemmat tarvitsevat turvan kokemusta, tunnetta siitä, että voivat paljastaa todellisen luontonsa ilman hylkäämisen pelkoa tai häpeän leimaa. Toivolle ja muutokselle pitää antaa aikaa ja tilaa.
YK:n kansainvälinen Oranssit päivät -kampanja naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi järjestetään 25.11.–10.12.