Jokaisen työntekijän panos on arvokas sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen, myös silloin kun mielenterveysongelmat alentavat työkykyä. Tärkeää on tukea toimia, joilla saadaan mielenterveysperusteiset työelämään pääsyn esteet, työpoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet vähenemään.
Kuntoutumisen polku alkaa heti ongelmien ilmetessä
Miten työtä ja sen rakenteita voitaisiin muokata, jotta mielenterveysongelmia kokeva henkilö jaksaisi työssään tai pääsisi kiinni työelämään? Heti ahdistus- tai masennusoireiden ilmentyessä tulee työssä jaksamisen ongelmien ja oireiden seurannan ohella kiinnittää huomioita työkyvyn säilymiseen ja palautumiseen. Moni toivookin mahdollisuutta työntekoon niin, että sitä voi tehdä omia voimavaroja kunnioittaen, ilman työyhteisön vähättelyä tai leimaamista.
Ennuste työelämään pääsyyn ja töihin palaamiselle on huono, jos palvelujärjestelmässä keskitytään ”sairaslomatodistusten kirjoittamiseen”. Haasteiden varhainen tunnistaminen, vaikuttava hoito, toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi sekä työkykyä tukeva kuntoutuminen muodostavat toisiaan täydentävän jatkumon.
Suomessa on käytössä myös tuetun työllistymisen IPS-malli, jossa yhdistetään psykiatrinen hoito ja tuki siihen, että sairaudesta huolimatta voidaan työllistyä vapaille markkinoille. Jopa 45 prosenttia vakavasti psykiatrisesti sairastuneista henkilöistä on työllistynyt mallin kautta. Kansainväliset tulokset myös osoittavat, että työllistymisellä on kuntouttava vaikutus.
Mistä työikäinen saa apua mielenterveyden haasteisiin?
Yhtenä ratkaisuna mielenterveysperustaisten poissaolojen vähentämiseen on esitetty työterveyspalveluiden tarjoamia yksilöpsykoterapioita. Yksilölähtöisillä ratkaisuilla ei kuitenkaan päästä puuttumaan syihin, jotka vaikuttavat laajemmin työyhteisön ongelmiin ja kuormitukseen.
Keskustelua käydään nyt siitä, kuinka saadaan varmistettua työikäisten yhdenvertainen pääsy perusterveydenhuollon sairaanhoidon palveluihin sekä siitä, mitkä ovat keskeisimpiä työkykyyn vaikuttavia terveysongelmia, joita hoidetaan työterveyshuollossa.
Työterveyshuollon lakisääteinen tehtävä on mielen hyvinvoinnin varmistaminen sekä yksilön että työyhteisön tasolla. Työterveyshuollon palvelujen, esimerkiksi työterveyspsykologien tuen saatavuus riippuu kuitenkin siitä, mitä palveluja on sisällytetty työnantajan ja työterveyspalveluja tuottavan organisaation väliseen sopimukseen.
On myös hyvä huomioida, että erityisesti monilla työikäisillä mielenterveysongelmia kokevilla henkilöillä työttömyys, pätkätyö ja työkyvyttömyys aiheuttavat vaihdoksia terveyspalveluihin. Onkin siis tärkeää varmistaa työikäisten palveluiden yhteensovittaminen, jotta hoidon jatkuvuus työkyvyn tukemiseksi saadaan turvattua ja tietojen siirto eri palveluorganisaatioiden välillä on sujuvaa.
Mielenterveyden häiriöstä huolimatta tavoitteena mielekäs arki
Sujuva arki on kaikkien oikeus ja sitä kannattaa tavoitella yksilön omien voimavarojen, tavoitteiden ja toiveiden mukaisesti. Yksilön hyvinvoinnille on tärkeää löytää omat vahvuudet ja asiat, joista saa merkityksellisyyttä elämään. Näitä merkityksiä voi kuntoutuksessa etsiä ja vahvistaa niin, että saadaan varmistettua myös läheisille ja työyhteisölle voimavaroja tukea mielenterveysongelmia kokevaa henkilöä.
Vielä vahvemmin voitaisiin kysyä kuntoutujalta itseltään, mitä hänelle tarkoittaa onnistunut kuntoutuminen. Toipumisorientaatio lähestymistapana tarkoittaa, että lähtökohdaksi otetaan henkilön omat toiveet ja ajatukset siitä, miten haluaisi kuntoutua ja miten juuri hänen mielekäs arkensa rakentuu. Lähestymistapaan kuuluu se, että henkilö itse suunnittelee omaa kuntoutumistaan ammattilaisten tukemana.
Myös työyhteisöissä tarvitaan ymmärrystä työntekijöiden erilaisille tilanteille. Esimerkiksi suhtautumista työn rytmitykseen olisi hyvä tarkastella. Voisiko työpäivän pituus vaihdella oman jaksamisen mukaan tai voisiko nelipäiväisestä työviikosta maksaa täyttä palkkaa?
Kun mielenterveyden ongelmia kokeville yksilöille varmistetaan mielekäs arki, tämä heijastuu positiivisesti niin läheisten kuin työyhteisönkin toimivuuteen. Tämä on myös yhteiskunnalle kannattavaa.
Kirjoitus on ensimmäinen osa Yhteisen tekemisen tahto -blogisarjaamme.
Lue lisää
- Kansallinen mielenterveysstrategia (thl.fi)
- Valtakunnalliset lääkinnälliseen kuntoutukseen ohjaamisen perusteet: Opas terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisille ja kuntoutuksen parissa työskenteleville (Valtioneuvoston julkaisuarkisto)
- Työikäiset hyvinvointialueella -tarkistuslista auttaa hyvinvointialueita ottamaan huomioon työikäiset ja työkyvyn (STM tiedote 3.3.2023)
- Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut: Näkökulmia suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän oikeudenmukaisuuteen (Julkari)
- Mielen hyvinvointi (thl.fi)
- Toipumisorientaatio (thl.fi)