Väestö odottaa sote-uudistukselta erityisesti sujuvia, vahvoja yhdenvertaisia peruspalveluita. Nämä ovatkin uudistuksen alkuperäisiä tavoitteita. Hyvä niin.
Mutta tiedämmekö viiden vuoden kuluttua, ovatko nyt tehdyt ratkaisut edistäneet sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita vai vieneet kehitystä jopa huonompaan suuntaan?
Tiedolla on erilaisia käyttäjiä
Valtakunnalliset ja tulevien maakuntien päätöksentekijät tarvitsevat ajantasaista tietoa uudistuksen etenemisestä ja vaikutuksista, jotta prosessia voidaan ohjata uudistuksen tavoitteiden suuntaan. Päättäjät tarvitsevat myös tietoa uudistuksen vaikutuksista järjestelmän kustannuksiin ja eri toimintamallien kustannusvaikuttavuudesta.
Palvelujen tuottajat tarvitsevat tutkimustietoa voidakseen tuottaa laadukkaita palveluita seuraamalla omaa toimintaansa luotettavilla mittareilla. Myös palveluorganisaatiot tarvitsevat tietoa siitä, mitä osaamista missäkin tarvitaan, kuinka työn organisointi optimoidaan ja henkilöstön motivaatio turvataan.
Uudistuksen myötä myös väestö ja asiakkaat ovat entistä tärkeämpiä tutkitun tiedon käyttäjiä. Asiakkaat tarvitsevat valintojensa pohjaksi luotettavaa tietoa palveluiden laadusta ja valintojensa seurauksista. Kansalaiset ja asukkaat viime kädessä maksavat julkisrahoitteisen järjestelmän ja antavat siunauksensa uudistukselle äänestyspäätöksillään. Siksi tutkimustieto sosiaali- ja terveyspolitiikan onnistumisesta on olennaista kaikille Suomessa asuville.
Suomessa on hyvät terveydenhuollon rekisterit, mutta niiden käyttö vaatii pitkälle erikoistunutta osaamista. Rekisterit eivät myöskään kerro kaikkea. Tarvitaan luotettavaa maakuntatasoista tietoa väestön ja palvelujen käyttäjien kokemuksista ja palvelujen laadusta eri väestöryhmissä: tietoa siitä, miten väestö luottaa palvelujen toimivuuteen eri maakunnissa, miten eri väestöryhmät käyttävät palveluita, miten valinnanvapaus ja valinnan mahdollisuudet toteutuvat heidän kohdallaan ja vastaavatko tulevien maakuntien palvelut asiakkaiden tarpeisiin.
Tutkimustieto sosiaali- ja terveyspolitiikan onnistumisesta on olennaista kaikille Suomessa asuville.
THL toteuttaa syksyllä 2017 FinSote-väestökyselyn, jossa kysytään asukkailta ja palvelujen käyttäjiltä heidän kokemuksiaan palvelujen laadusta, saatavuudesta ja vaikuttavuudesta. FinSote -kyselyn avulla tullaan seuraamaan jatkossa sote-uudistuksen toteutumista Suomessa ja maakunnissa asiakasnäkökulmasta.
Tarvitaan monitieteistä tutkimusta ja laajoja verkostoja
Laajan reformin tutkimuksen on oltava monitieteistä ja pitkäjänteistä. Yksittäisten organisaatioiden hartiat ovat tähän kapeat. Siksi tehtävään on valjastettava monipuoliset tutkimusverkostot. Palvelujärjestelmätutkimusta tehdään Suomessa yliopistoissa ja sektoritutkimuslaitoksissa. Tutkimusryhmät ovat kuitenkin hajallaan ja yksittäisten tutkijoiden ympärille keskittyneinä.
Suomessa palvelujärjestelmän tutkimusrahoitus on ollut ajoittaisten suunnattujen rahoitushakujen ja suppenevien resurssiensa kanssa kamppailevien sektoritutkimuslaitosten varassa. Monissa maissa mittavien reformien tutkimus on myös selkeästi resursoitu. Meillä arvioinnin ja tutkimuksen rahoituksesta ei ole juurikaan keskusteltu.
Järjestämislakiesityksessä annetaan THL:lle merkittäviä velvoitteita uudistuksen arvioinnissa ja seurannassa. Myös maakuntien tulisi olla mukana, jotta niiden erityistarpeet tulevat huomioiduksi. Samansuuntaisia ajatuksia esitti myös selvityshenkilö Osmo Soininvaara THL:n roolista sote-uudistuksessa.
Kansallisen sote-tietopohjan ja -indikaattoreiden kehittäminen uudistuksen tueksi on meneillään. Tässä työssä on tärkeää pitää mielessä myös tutkimuksen aineistotarpeet. Sote-tutkimuksen tueksi tarvitaan yksilötasoinen tietovaranto, johon kootaan kattava otos väestöstä ympäri Suomea sekä tiedot heidän palvelutarpeistaan, palvelujen käytöstä ja palvelukokemuksistaan.
Sote-reformi on arvokas tutkimusaihe, tutkimustieto on suoraan sovellettavissa ja myös kansainvälisesti kiinnostavaa. Mutta kuten koko sote-suunnittelussa, myös luotettavan arviointitutkimuksen järjestämisellä on kiire, jotta voimme kunnolla seurata mikä muuttui ja mihin suuntaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on kansallisesti merkittävä sosiaali- ja terveyshuollon asiantuntija- ja tutkimuskeskittymä ja THL:ään on keskitetty myös sote-tietopohjan kehittäminen. THL käynnistää ylijohtaja Marina Erholan ja tutkimusprofessori Ilmo Keskimäen vetämänä yhteistyössä sote-tutkimusta tekevien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa selvityksen siitä, millaista tutkimusta tarvitaan sote- ja maakuntauudistuksen tueksi. Kaikilla Suomen sote-tutkijoilla on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana suunnitelmassa, miten tätä historiallista reformia tullaan tutkimaan ja arvioimaan.
Nyt maakunnat, tutkijat ja asukkaat yhdessä arvioimaan ja kehittämään tulevia sote-palveluja!