Tutkimustulokset osoittavat, että ulkomaalaistaustaisen väestön perustason palveluiden käyttö on koko Euroopassa vähäisempää kuin valtaväestön. Samalla raskaampien sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttö on yleisempää, mikä näkyy Suomessa ja muissa Pohjoismaissa esimerkiksi lasten ja nuorten kodin ulkopuolissa sijoituksissa.
Syyt vähäisempään palveluiden käyttöön voivat liittyä muun muassa kielimuuriin, soveltuvien palveluiden puutteeseen sekä epäluottamukseen viranomaisia kohtaan.
Suomessa vastauksena näihin tarpeisiin on kehitetty ryhmämuotoinen, psykoedukatiivinen Vanhempana Suomessa -interventio, joka on suunnattu ulkomaalaistaustaisille vanhemmille. Ryhmätapaamisissa käsiteltäviä teemoja ovat esimerkiksi perheille tarjolla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut, kasvatus kahden kulttuurin välissä, lasten oikeudet sekä lasten ja vanhempien hyvinvointi. Interventiota on pilotoitu Helsingissä vuosina 2021–2023 yli 200 vanhemman kanssa, ja toimintaa on tällä hetkellä Helsingin lisäksi myös Espoossa. Arviointitutkimuksemme pilotista on loppusuoralla.
Puutteellinen tietämys sote-palveluista voi johtaa pelkoon ja väärinkäsityksiin
Sekä intervention ryhmänohjaajien että haastattelemiemme vanhempien mukaan ulkomaalaistaustaisten vanhempien tiedonsaanti sosiaali- ja terveyspalveluista on usein puutteellista. Tiedonpuute voi johtaa pelkoon ja väärinkäsityksiin, ja esimerkiksi perustason lapsi- ja perhepalveluita saatetaan sekoittaa virheellisesti lastensuojelun palveluihin.
Omia tutkimushavaintojamme tukevat pohjoismaiset tutkimukset, joiden mukaan ulkomaalaistaustaiset vanhemmat eivät välttämättä uskalla kertoa lapseen tai perheeseen liittyvistä haasteista siinä pelossa, että kertominen johtaa lapsen sijoittamiseen. Lapsen asiakkuus päivähoidossa, puheterapiassa tai kotipalvelussa saattaa vanhempien silmissä lisätä lastensuojelun asiakkuuden ja kodin ulkopuolisen sijoituksen riskiä. Ammattilaiselle tämä puolestaan saattaa näyttäytyä vanhempien yhteistyöhaluttomuutena tai vanhempien vastakkaisilla käsityksillä lapsen edusta.
Pelko lastensuojelua kohtaan voi liittyä tiedonpuutteen lisäksi huonoihin kohtaamisiin viranomaisten kanssa, sekä dis- tai misinformaatioon. Disinformaation, eli tarkoituksella ja tavoitteellisesti välitetyn väärän tiedon lisäksi erilaiset tarinat ja kokemukset sekä neuvot leviävät erityisesti sosiaalisessa mediassa. Tämä misinformaatio ei ole tarkoituksellisesta, vaan se voi perustua aitoihin kokemuksiin ja vääristyneisiin tietoihin.
Saatavilla olevan tiedon oikeellisuuden merkitys on kuitenkin suuri, sillä sen perusteella tehdään ratkaisuja esimerkiksi ennaltaehkäisevien sosiaali- tai terveyspalveluiden hakemiseen liittyen. Väärän tiedon pohjalta tehdyillä päätöksillä voi olla negatiivisia seurauksia sekä lapsen että perheen hyvinvoinnille.
Yhteiskunnallista tiedonlukutaitoa tulisi kehittää sote-ammattilaisten ja maahanmuuttajayhteisöjen välisessä yhteistyössä
Yhteiskunnallinen tiedonlukutaito auttaa toimimaan yhteiskunnassa. Saavutettava tieto eri palveluista ja niiden käytöstä tukee tiedonlukutaidon kehittämistä ja edistää hyvinvointia. Ruotsissa koko väestön tiedonlukutaidon merkitys on tunnistettu myös osaksi yhteiskunnallista resilienssiä ja maanpuolustusta, jota varten on perustettu valtion virasto Myndigheten för psykologiskt försvar. Yhteiskunnallisen tiedonlukutaidon edistämiselle on tilausta niin yksilöiden kuin perheiden hyvinvoinnin, raskaimpien sosiaali- ja terveyspalveluiden ennaltaehkäisyn kuin yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmista.
Aktiivinen yhteistyö eri maahanmuuttaja- ja vähemmistökielisten yhteisöjen kanssa on avainasemassa, kun suunnitellaan menetelmiä tiedonlukutaidon kehittämiseksi. Yhteisöjen kautta tavoitetaan paremmin ihmisiä eri taustoista ja varmistetaan, että tiedonvälitys on kulttuurisesti ja kielellisesti sopivaa.
Yhteistyön avulla voidaan myös rakentaa luottamusta viranomaisten ja yhteisöjen välille, mikä on ratkaisevaa tiedon tehokkaalle välittämiselle. Yhteisöt voivat toimia sillanrakentajina, jotka auttavat viranomaisia ymmärtämään kohderyhmien tarpeita ja huolia. Samalla ne voivat tarjota arvokasta palautetta tiedonlukutaitoa tukevien menetelmien ja tiedon viestimisen kehittämiseksi.
Vanhempana Suomessa -arviointitutkimus on osa Strategisen tutkimusneuvoston rahoittamaa ACElife-hanketta.