Antibiooteille eli mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittyminen ja leviäminen on iso kansanterveydellinen ongelma. Antibiootteja on ollut käytössämme 1930-luvulta saakka. Olemme tottuneet siihen, että antibiooteilla voidaan hoitaa infektioita.
Varsinkin 1950-luvulla uusia antibiootteja kehitettiin runsaasti. Tilanne alkoi kuitenkin muuttua 1980-luvulla ja sen jälkeen kun lääketeollisuuden kiinnostus uusien antibioottien kehittämiseen väheni.
Bakteerien kyky vastustaa antibiootteja ei sen sijaan vähentynyt, päinvastoin. Ensimmäiset, kaikille käytössä oleville antibiooteille resistentit bakteerikannat ilmaantuivat 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Näiden moniresistenttien bakteerien aiheuttamien infektioiden hoito vaatii paljon työtä ja resursseja esimerkiksi sairaaloissa. Euroopan tautiviraston arvioiden mukaan moniresistenttien bakteerien aiheuttamiin infektioihin kuolee vuositta kymmeniä tuhansia ihmisiä.
Moniresistenttien bakteerien ilmaantuminen on kuitenkin herättänyt uudelleen lääketeollisuuden kiinnostuksen. Uusia antibiooteiksi sopivia molekyylejä kehitetään, ja mikä tärkeintä uusia antibiootteja testataan ja tuodaan myös markkinoille.
Esimerkiksi sairaalabakteerina tunnetun MRSA:n aiheuttamien infektioiden hoitoon on viime vuosina saatu uusia antibiootteja. Tällaisia jo hoitokäytössä olevia uusia antibiootteja ovat esimerkiksi keftaroliini ja telavansiini. Toistaiseksi bakteerien vastustuskyky näitä antibiootteja kohtaan on harvinaista.
Aivan uusi ja vasta kehitteillä oleva antibiootti on teixobactin, joka löytämisessä hyödynnettiin aivan uudenlaista maaperän bakteerien kasvattamiseen soveltuvaa tekniikkaa. Teixobactin on alustavissa testauksissa osoittautunut tehokkaaksi mm. MRSA:ta vastaan. Toivottavaa on, että siitä voidaan kehittää toimiva antibiootti.
Valitettavasti tilanne ei kuitenkaan ole yhtä hyvä kaikkien bakteerien kohdalla. Tiettyjen ns. gramnegatiivisten bakteerien soluseinän rakenne on sellainen, että uusien antibioottien kehittäminen niitä vastaan on erityisen vaikeaa. Juuri tähän ryhmään kuuluvat bakteerit ovat viime vuosina kehittäneet vastustuskykyä tärkeitä käytössä olevia antibiootteja kohtaan.
ESBL- ja CPE-bakteerit ovat tulleet tutuiksi myös Suomessa. Niiden aiheuttamien infektioiden hoito on juuri antibioottiresistenssin vuoksi hankalaa. Tällaisten bakteerien määrä lisääntyy maailmalla ja myös Suomessa.
Uusia antibiootteja siis kehitetään edelleen ja on perusteluta sanoa, että tunnelin päässä näkyy valoa. Toisaalta resistenttejä bakteereja esiintyy yhä enemmän ja resistenssin syntyminen myös uusia antibiootteja kohtaan on todennäköistä.
Antibiooteille resistenttien bakteerien leviämisen ehkäisyyn ja vastuulliseen antibioottien käyttöön on siis syytä myös jatkossa panostaa, jotta voidaan voittaa aikaa uudelleen aktivoituneelle antibioottien kehitystyölle.
Lue lisää: