Moni ehkäisevän päihdetyön toimija tuuletti viime maaliskuussa, kun sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti, että laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä astuu voimaan vuoden lopussa. Tieto uudesta laista vastasi myös monen asiantuntijan toiveeseen ehkäisevän päihdetyön ohjauksen jämäköittämisestä kunnissa.

Uusi laki nostaa kunnat ehkäisevän päihdetyön keskiöön. Samalla se vahvistaa kuntien tieto-ohjausta, yhdistää päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisytyön sekä työn tietopohjan, ja osallistaa toimijat elinkeinoelämästä kuntalaiseen saakka.

Presidentin jo vahvistama laki ei käytännössä tuo kunnille uusia tehtäviä, vaan se päivittää raittiustyölain 2010-luvulle muun muassa käsitteiden, työn koordinaation ja keinovalikoiman osalta. Päivitetty laki ei velvoita kuntia hoitamaan ehkäisevää päihdetyötä tietyllä tavalla, vaan kunnat voivat edelleen valita, miten ehkäisevän päihdetyön järjestävät.

Päivitykselle on tilausta: sekä selvitykset että kentän kokemustieto ovat osoittaneet, että raittiustyölaki ei ole riittävästi ohjannut kuntien ehkäisevää päihdetyötä. Kunnat ja kuntalaiset ovat joutuneet epätasa-arvoiseen asemaan päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyn osalta.

Jatkossa kunnille tarjotaan myös aiempaa vahvempaa tukea kansalliselta ja aluetasolta. THL valmistelee Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelmaa lain toimeenpanon tueksi. Tavoite on, että kunnille tarjotaan valikoima toimenpiteitä ja hyväksi todettuja keinoja, joista he voivat valita kuntansa tilanteeseen parhaiten istuvat mallit.

Ehkäisevän päihdetyön paikalliset toimijat liputtavat sektorirajat ylittävän yhteistyön puolesta. Yhteistyö on myös toimintaohjelman ja lain henki. Käytännössä kunnat voisivat jatkossa esimerkiksi kehittää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa sekä tiivistää kuntatoimijoiden välistä työtä ikärajavalvonnan tehostamiseksi ja humalajuomisen vähentämiseksi.

Ehkäisevä päihdetyö kaventaa terveyseroja ja on sijoitus tulevaisuuteen

Uudessa hallitusohjelmassa terveyserojen kaventaminen on nostettu vahvasti esiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen on uhattuna tilanteessa, jossa kuntien velvoitteita pyritään karsimaan.

Väestön terveyserojen kaventamisen kannalta päihdehaittojen ehkäisyyn on panostettava. Sosioekonomiset terveyserot ovat kasvussa erityisesti miehillä, joilla jopa 60 prosenttia tuloryhmien välisestä elinajanodotteen erosta johtuu alkoholi- ja tupakkakuolemista. Suomessa matalapalkkaisella työntekijällä on odotettavissa huomattavasti vähemmän elinvuosia kuin siistiä sisätyötä tekevällä kovempipalkkaisella valkokaulustyöntekijällä, mistä alkoholi ja tupakka selittävät leijonan osan.

Ehkäisevän päihdetyön tarve on kasvanut erityisesti alkoholin kulutuksen ja alkoholihaittojen lisäännyttyä. Alkoholinkulutus on edelleen korkealla tasolla, ja kansansairauksien ehkäisyn näkökulmasta alkoholinkulutuksen vähentäminen on yksi keskeisimpiä keinoja. Alan asiantuntijat nostavat tuoreessa ennakointitutkimuksessa alkoholinkulutuksen ja humalajuomisen hillitsemisen ehkäisevän päihdetyön keskeisiksi painopistealueiksi.

Terveyserojen lisäksi päihteet ja rahapelaaminen aiheuttavat haittoja muille kuin käyttäjille itselleen. Päihteistä alkoholi aiheuttaa haittoja selvästi eniten, kuten poissaoloja työpaikalta, päihdeperheiden lasten pahoinvointia ja yöllistä katuväkivaltaa.
Yhteiskunnalle päihteiden käyttö aiheuttaa vuosittain lähemmäs kahden miljardin euron suuruiset välittömät kustannukset. Talouden kuormittumisen on huomioinut ensimmäistä kertaa myös merkittävä talousjärjestö OECD.

Päihde-, tupakka- ja rahapelihaitat ovat juuri niitä yhteiskunnallisia ongelmia, joiden ehkäisytoimia kannattaa lakiperustaisesti tukea. Ehkäisytyön leikkaaminen taloudellisten paineiden alla voi tuoda palveluiden tuottamisesta vastaaville kunnille kalliin laskun inhimillisten kärsimysten lisäksi. Uusi laki ja tätä tukeva ohjelmatyö suuntaavat väheneviä resursseja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Lisätietoja:
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015)

Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman valmistelu. Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet -sivusto thl.fi’ssä

Katariina Warpenius ym. Ehkäisevä päihdetyö Suomessa 2025 -ennakointitutkimus. Raportti 15/2015, THL

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *