Vammaispalvelut ovat muutoksen ja epävarmuuden keskellä. Uusi vammaispalvelulaki on tämän blogin kirjoittamishetkellä vielä eduskunnan käsittelyssä ja näyttää siltä, että eduskunta ei ehdi käsitellä lakiehdotusta siten, että laki tulisi voimaan vuodenvaihteessa. Uuden toimintaympäristön vammaispalveluihin tuovat myös 1.1.2023 aloittavat hyvinvointialueet.
Vuoden vaihtuessa erityishuoltopiirit lakkaavat, kun toiminnot siirtyvät hyvinvointialueille. Tästä syystä on annettu uusi hallituksen esitys erityishuoltolaista (HE 312/2022), jossa esitetään lakiin välttämättömiä palveluiden jatkuvuuteen liittyviä muutoksia erityishuoltopiirien purkautuessa.
Toimintaympäristön muuttuessa on olennaista varmistaa, ettei kenenkään tarvitse pelätä vuodenvaihteen muutosten tarkoittavan sitä, että jokapäiväisen elämän kannalta välttämättömät palvelut katkeavat.
”Erityispalveluja tarvitsevien kuntalaisten kannalta merkittävää on, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välinen integraatio on mahdollisimman tiivis. Hyvä yhteistyö ja toimiva tiedonkulku varmistaa sujuvan, oikea-aikaisen ja asiakkaan tarpeisiin vastaavan palveluketjun,” totesi Riitta Hakoma Kuntaliiton puheenvuorossa tämänvuotisilla Vammaispalvelujen neuvottelupäivillä.
Toiminnassa on hyvä palata perusasioiden äärelle
Toimintansa käynnistävillä hyvinvointialueilla on hyödyllistä palata myös perusasioiden äärelle, eli tarkastelemaan sitä, miksi vammaispalveluja myönnetään. Vammaispalvelujen tarkoituksena on ehkäistä ja poistaa toimintarajoitteesta johtuvia haittoja ja esteitä ja lisätä vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä.
Vammaisyleissopimus, sosiaalihuollon asiakaslaki ja nyt eduskuntakäsittelyssä oleva vammaispalvelulaki korostavat asiakkaan osallisuutta palvelusuunnittelussa ja vaikutusvaltaa oman elämänsä asioissa. Tämä tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, ettei vammaispalveluasioita voi suunnitella ja ratkaista ilman vammaisen henkilön oman mielipiteen kuulemista ja huomioimista.
Vammaispalveluissa lainsäädännön soveltaminen voi olla mutkikasta ja hankalimmillaan lain tulkitseminen ja soveltaminen johtaa pitkittyneisiin oikeusprosesseihin. Asioiden hoitamista helpottaa tiedon jakaminen ja ratkaisujen etsiminen yhdessä.
Asiakas on osallisena palvelusuunnittelussa ja oman elämänsä suunnittelussa
Oikea vastaus palvelujen myöntämiseen voidaan löytää vain ja ainoastaan asiakkaan tilanteen ja tarpeiden tunnistamisesta ja oikeuksien tunnustamisesta. Tämä edellyttää yleisesti ymmärrettynä asiakkaan kuulemista ja vammaispalvelujen osalta eritysesti vammaisen henkilön yksilöllisen tilanteen ymmärtämistä.
Vammaispalveluissa korostuukin kohtaamisen merkitys. Digitaaliset ratkaisut eivät sovellu kaikenlaisiin tilanteisiin, joita vammaispalvelujen käyttäjä kohtaa. Palveluita pitää järjestää asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan, joten vain kuulemalla ja ymmärtämällä asiakasta ja hänen tarpeitaan löytyy vastaus, miten lainsäädäntöä pitää soveltaa.
Tilanteiden ja tarpeiden moninaisuus on vammaispalveluissa arkipäivää. Päivittäin tulee eteen tilanteita, joihin ei ole valmista vastausta tai jossa yhteisen keskustelun luomiseen tarvitaan erityisiä ratkaisuja tai kommunikaatiota tukevia ja helpottavia välineitä. Asiakas on paras asiantuntija omissa asioissaan ja siksi on tärkeää, että tärkeissä keskusteluissa osallisuus toteutuu. Vinkkejä valmistautumiseen löytyy esimerkiksi Vammaispalvelujen käsikirjasta, jonne on koottu Etukäteismateriaalit ennen tapaamista -osio ja työvälineitä vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen.
Vammaispalvelujen käsikirja ja Verkostoituvat vammaispalvelut tukevat muutoksessa
Ajantasaisen ja ymmärrettävän tiedon merkitys korostuu muutoksen keskellä. Tietoa tarvitsevat niin ammattilaiset kuin asiakkaat ja heidän läheisensä. Siksi tietoa tulee olla saatavilla eri muodoissa ja eri kanavia pitkin, molemmilla kotimaisilla kielillä ja myös muunkieliset ja muita kommunikointikeinoja käyttävät huomioiden.
Vammaisille ihmisille pitää myös aktiivisesti tiedottaa vuodenvaihteen muutoksista, jotta vältytään epäselvyyksiltä. On tarpeellista tietää missä ja miten omien asioiden hoitaminen ja palveluista keskusteleminen ensi vuonna hoituu – erityisesti jos tässä tapahtuu suuria muutoksia.
Tärkeää muutosten keskellä on kuitenkin jatkaa sitä hyvää työtä mitä eri puolilla maata jo tehdään ja varmistaa, ettei rakenteelliset muutokset aiheuta ihmisten elämään ja arkeen ylimääräistä epävarmuutta ja haittaa. THL:n Verkostoituvat vammaispalvelut -tapaamisissa ja Vammaispalvelujen käsikirjoissa tuetaan tätä työtä.
Erityisesti vammaispalveluissa on keskeistä pitää perustehtävä mielessä: palvelut ovat olemassa sitä varten, että niillä lisätään vammaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksia ja poistetaan yhdenvertaisuuden tiellä olevia esteitä.
Lisätietoa
Vammaispalvelujen käsikirja: Etukäteismateriaalit ennen tapaamista
Vammaispalvelujen käsikirja: Työkalupakki vammaisen lapsen näkemysten selvittämiseen
Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa
Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.