Vammaissosiaalityön työntekijöille tarvitaan aikaa yksilöllisen asiakastyön lisäksi yhteiskunnalliseen muutostyöhön

Yhteiskunnan muutosten myötä maailmamme on muuttunut yksilökeskeisemmäksi. Tämä suuntaus näkyy myös sosiaalityössä. Vielä joitakin vuosia sitten asiakas nähtiin muutostyön, hoivan ja huolenpidon kohteena. Vähitellen asiakkaan rooli on muuttunut aktiivisemmaksi ja parhaimmillaan myös tasavertaisemmaksi palveluiden toimijaksi ja kehittäjäksi. Palveluita pyritään räätälöimään yksilöllisemmiksi ja asiakkaalla on näkyvämpi rooli omassa palveluprosessissaan.

YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista pitää noudattaa

Vammaispalveluissa yksi tämän muutoksen mahdollistajista on Suomessa vuonna 2016 ratifioitu YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista. Sopimuksen tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeus osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä näiden tavoitteiden toteuttamiseksi vaadittaviin palveluihin.

Vammaissosiaalityölle tämä tuo mukanaan myös uuden roolin, sillä sopimuksen noudattamista on seurattava. Seuraaminen edellyttää, että sosiaalityöstä ja asiakastyössä kohdatuista ilmiöistä raportoidaan eteenpäin. Raportointia varten tarvitaan rakenteellisen sosiaalityön työotteita.

Sosiaalityön lähtökohtana aktiivinen vuorovaikutus

Rakenteellisen sosiaalityön asiakastieto syntyy yksittäisissä asiakaskohtaamisissa saadun tiedon perusteella. Lähtökohtana onnistuneelle asiakastyölle ovat aktiivinen vuorovaikutus sekä yhteisen ymmärryksen rakentaminen siitä, mitä tukea ja palveluita asiakas tarvitsee voidakseen elää tasavertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Vammaispalvelujen sosiaalityössä tämä tarkoittaa sitä, että työntekijällä tulee olla mahdollisuus tutustua asiakkaan yksilölliseen elämään ja siinä tarvittavaan apuun ja tukeen. Tämä edellyttää luonnollisesti riittäviä resursseja sosiaalityöhön.

Sosiaalialan työntekijäpulasta uutisoitaessa näkyvyyttä saa henkilöstömitoitus ja sen täyttyminen. Sosiaalityön osalta keskustelu on vähäisempää ja keskittyy lähinnä lastensuojelun työntekijäkohtaiseen asiakasmäärämitoitukseen. Työntekijäpula ei voi olla vaikuttamatta sosiaalityön laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen. Laadullisia tavoitteita ovat sosiaalialan eettisten ohjeiden noudattaminen sekä sosiaalityön ytimen toteutuminen sekä yksittäisen asiakkaan että yhteiskunnan tasolla.

Yksittäisen vammaispalvelujen työntekijän asiakasmäärä on melko suuri

Vammaispalvelut vuonna 2022 selvitys kuvaa vammaispalveluiden tilannetta syksyllä 2022 sekä palveluiden että osin myös henkilöstön riittävyyden kannalta. Riittävä henkilöstö on edellytys sille, että Vammaisyleissopimus voidaan toteuttaa ja sen tavoitteet saavuttaa.

Kuntakyselyssä kysyttiin sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijöiden virkojen ja toimien täytön onnistumista. Kuntakyselyn vastaajista asiakas- ja työntekijämääräkysymykseen pystyi vastaamaan 72 samaa aluetta. Henkilötyövuosia näillä alueilla oli yhteensä 491 ja asiakasmäärä 74 229. Luvut ovat suuntaa antavia, sillä osa vastaajista ilmoitti, että vastaus perustuu arvioon. Vastauksista ei voida päätellä suoraan yksittäisten työntekijöiden asiakasmääriä, sillä osa alueista ilmoitti, että työntekijät tekevät töitä myös muiden sosiaalihuollon sektorin alueilla. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että yksittäisen vammaispalvelujen työntekijän asiakasmäärä on melko suuri.

Selvityksen työntekijäkyselyyn vastanneet henkilöt nostivat esiin huolensa siitä, että suuret asiakasmäärät vaikeuttavat sosiaalityön prosessin toteuttamista asiakaslähtöisesti. Sen lisäksi asiakkaiden ääntä on vaikea saada kuuluville, koska asiakastyötä tekevillä työntekijöillä ei ole aikaa tai mahdollisuuksia seurata palvelujen tosiasiallisia vaikutuksia.

Vammaissosiaalityön henkilöstö – yhteiskunnallinen vaikuttaja

Vammaispalvelujen sosiaalityössä kertyy tietoa siitä, mitkä toimenpiteet edistävät vammaisten henkilöiden tasavertaisuutta ja osallisuutta sekä toisaalta myös tietoa siitä, mitkä ovat esteitä tälle täysivaltaiselle kansalaisuudelle.

Aktiivisella vammaissosiaalityön henkilöstöllä on mahdollisuuksia vaikuttaa vammaisten ihmisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden parantamiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että työntekijöillä on riittävästi aikaa niin yksittäisen asiakkaan kanssa käytäville yksilökohtaisille keskusteluille kuin mahdollisuuksia koota näissä keskusteluissa saatu tietämys osaksi yhteiskunnallisissa muutoksissa tarvittavaa tietoa. Riittävien resurssien turvin vammaispalvelujen sosiaalityöllä on mahdollisuus toteuttaa yhteiskunnallista muutostehtäväänsä.

Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa

Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.