Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö ovat esittäneet vesirokkorokotetta kansalliseen rokotusohjelmaan. Toistaiseksi rokotteelle ei ole myönnetty rahoitusta valtion talousarviossa.
Vesirokkoon sairastuvat käytännössä kaikki. Taudinkuva vaihtelee lievästä erittäin vaikeaan, jopa henkeä uhkaavaan tautiin. Vesirokko aiheuttaa Suomessa vuosittain keskimäärin 57 000 tautitapausta, 6 200 perusterveydenhoidon käyntiä, yli 350 sairaalahoitojaksoa ja 1,4 kuolemantapausta.
Erityisen vaarallinen vesirokko on vakavasti sairaille ja raskaana oleville, mutta vakavia jälkiseurauksia todetaan myös perusterveillä. Viime vuonna kaksi vesirokkopotilasta on kuljetettu hengenpelastavaan kehon ulkoiseen hapetushoitoon Tukholmaan. Hoidon kustannukset lentokuljetuksineen ovat satoja tuhansia euroja.
Vesirokko voidaan hävittää
Vesirokkorokotukset hävittäisivät nyt lähes kaikkien sairastaman vesirokon Suomesta 2-3 vuodessa rokotusohjelman aloittamisesta.
Yhdysvalloissa yhden rokoteannoksen on todettu antavan 80–85-prosenttisen suojan kaikkia vesirokkotartuntoja vastaan, ja yli 95-prosenttisen suojan vaikeita tapauksia vastaan. Rokotukset ovat pienentäneet merkitsevästi vesirokon ilmaantuvuutta ja vähentäneet sairaalahoidon tarvetta.
Myös vyöruusu vähenee ajan myötä
Vesirokkoa aiheuttava virus aiheuttaa myös vyöruusua. Vyöruusun saa ikääntyessään noin joka kolmas vesirokon lapsena sairastaneista. Vuosittain 9 000 vyöruusuun sairastunutta tarvitsee terveyspalveluja Suomessa.
Vesirokkorokotetta on käytetty maailmalla 1990-luvulta lähtien, ja se on osoittautunut rokotettavalle turvalliseksi.
Rokotteen laajaa käyttöä on hidastanut huoli siitä, että vesirokon hävittäminen voisi tilapäisesti lisätä vyöruusua vesirokon jo sairastaneessa väestössä. Vesirokkokontaktien puuttuminen saattaa lisätä vyöruusuun sairastumisriskiä. Vyöruusu on kuitenkin lisääntynyt useissa maissa riippumatta siitä käytetäänkö vesirokkorokotetta vai ei. Vaikka rokote on ollut Yhdysvalloissa lasten rokotusohjelmassa jo 20 vuotta, siellä ei vieläkään osata varmasti sanoa, onko vesirokkorokotuksilla osuutta vyöruusun lisääntymisessä.
Vesirokkorokotetutkin voivat saada vyöruusun, mutta siihen sairastuminen on monin verroin harvinaisempaa kuin vesirokon saaneilla. Täten pitkällä tähtäimellä vesirokkorokotukset vähentävät merkittävästi myös vyöruusuun sairastumista.
76 000 poissaolopäivää vähemmän
Rokotusohjelma säästäisi vuosittain noin 2 miljoonaa euroa terveydenhuollon kustannuksia.
Vesirokon muut yhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ovat kuitenkin moninkertaiset. Se aiheuttaa Suomessa noin 7 prosenttia kaikesta tilapäisistä poissaoloista työstä. Vanhemmat ovat lasten vesirokon takia poissa työstä vuosittain noin 76 000 päivää, mikä aiheuttaa yhteensä noin 14 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset.
Poissaolokustannuksista 4,4 miljoonaa euroa tulee pelkästään valtion ja kuntien kannettavaksi. Koska rokotusohjelman vuotuiset kustannukset olisivat enintään 4,2 miljoonaa euroa kannattaisi rokottaminen jo pelkästään julkisen sektorin työnantajan näkökulmasta. Kun otetaan huomioon koko yhteiskunnan etu, jokainen vesirokkorokotteeseen sijoitettu euro maksaisi itsensä nopeasti takaisin yli kolminkertaisesti.
Lue lisää:
Vanhempainvapaatyöryhmän muistio. STM:n selvityksiä 2011:12
Taneli Puumalainen, Heini Salo, Euroopan unionin maat sopivat rokotusohjelmien tehostamisesta. THL blogi 3.12.2014
Vesirokkorokote THL:n Rokottaminen-sivustossa
Kansallinen rokotusohjelma on kansanterveystyön menestystarina. Optimi – terveys- ja sosiaalitalouden uutiskirje, 2014.