Runsaita vesivaroja ja hyvälaatuista talousvettä pidetään Suomessa usein itsestäänselvyytenä, koska meillä puhtaasta vedestä on harvoin pula. Tosiasiassa talousveden tuotanto ja kaikkina aikoina turvallisen talousveden jakelu on varsin haastava tehtävä.  Haasteina ovat muun muassa vedenjakeluverkostoihin liittyvä, koko ajan kasvava korjausvelka sekä talousveden tuotantoon liittyvien riskinarviointivaatimusten lisääntyminen.

Vesihuollon korjausvelka on kurottava umpeen

Kansallisen vesistrategian painopisteet ja tietopuutteet (EsiBiovesi) -hankkeessa kartoitettiin yhdyskuntien tarpeisiin ja ruoantuotantoon käytettävän veden riskinhallintamenetelmiä, ja kuvattiin haitallisten aineiden ja mikrobien esiintymiseen liittyviä riskejä.

Yhtenä suurimmista EsiBiovesi-haastattelututkimuksessa esille nousseista huolenaiheista vesihuoltoalalla oli kasvava vesihuoltoinfrastruktuurin korjausvelka. Suomen vesilaitokset ja vesijohtoverkosto sekä vedenpuhdistamot ja viemäriverkosto rapistuvat nopeammin kuin niitä saneerataan tai rakennetaan uutta. On arvioitu, että Suomen 100 000 vesijohtokilometristä jopa 6 000 kilometriä (6 %) on huonokuntoista. Huonokuntoisten putkien osuuden kasvu olisi saatava taittumaan, mikäli halutaan vähentää putkirikkojen aiheuttamia keskeytyksiä ja laatuhäiriöitä vedenjakelussa.

Vesihuoltosektorin korjausvelan arvioidaan olevan miljardiluokkaa, ja korjaustalkoot tulevat väistämättä näkymään myös kuluttajien kukkarossa.

Tätä nykyä suurin osa investoinneista kohdistuu uusien alueiden putkistojen rakentamiseen. Vanhoja putkilinjoja saneerataan pääasiassa putkirikkokorjausten yhteydessä. Kaikki vesilaitokset eivät edes tiedä vesiputkistojensa tilaa, ikää tai materiaalia, mikä tekee korjaustarpeen tarkan arvioinnin mahdottomaksi.

Korjaustyöt kuitenkin kannattaisivat, sillä hallittu saneeraus on aina parempi kuin hätäratkaisuna tehdyt putkirikkokorjaukset. Putkirikkojen yhteydessä vettä voi valua hukkaan suuria määriä, ja asukkaille jaettavan veden laatu vaarantuu. Viemäriverkostovuotojen sattuessa tilanne voi olla erityisen ikävä, sillä jätevesi on erittäin tehokas juomaveden likaaja. Tästä saatiin muistutus viimeisimpänä Nousiaisissa, jossa vesiepidemia puhkesi, kun vierekkäiset jätevesi- ja talousvesiputki halkesivat yhtä aikaa.

Puhtaan veden maine jatkossa

Esibiovesi-selvityksen mukaan yritykset, kunnat ja maakunnat eivät välttämättä tunnista tarpeeksi hyvin puhtaan veden tärkeää roolia osana korkealuokkaisia tuotteita ja tuotantoketjuja. Suomessa ei ole pulaa puhtaasta vedestä, joten täällä myös paljon vettä tarvitsevat tuotantoketjut ovat mahdollisia toisin kuin vesipulaa kärsivissä maissa.

Puhtaat juomavesivarantomme ja vesistömme ovat arvokkaita luonnonvaroja ja vientivaltti, jota tulee sekä suojella että arvostaa. Jotta Suomi säilyy jatkossakin  puhtaiden vesien maana, tarvitaan tietoa kuormitusmuutoksista ja uusia teknologioita mahdollisten uusien uhkien hallintaan.

Puhdas juomavesi on ihmisoikeus. Kun seuraavan kerran lasket hanastasi lasiin vettä, älä ota sitä itsestäänselvyytenä. Vesi on turvallista, koska sen tuottamiseen tarvittavat tekijät, kuten puhtaat vesivarat ja vesilaitososaaminen, ovat kunnossa.

Koska haluamme nauttia turvallisesta juomavedestä myös jatkossa, jokaisella vesihuoltolaitoksella on oltava riittävät resurssit vesiturvallisuudesta huolehtimiseen.  Paljonko sinä olisit valmis maksamaan turvallisesta juomavedestä?

×
×
×

Vastaa

Käsitellään kommentteja...

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *