Turvallisuus on jokaiselle kuuluva ihmisoikeus. Osalle ihmisistä koti on kuitenkin turvaton paikka eivätkä läheiset ihmissuhteet aina tarjoa hoivaa, läheisyyttä, iloa, lohtua ja turvaa.
Sanotaan, että lähisuhdeväkivallalla on varsinaisesti yksi kohde, mutta useampia uhreja.
Läheisten ihmisten kärsimyksellä on vaikutuksia meidän hyvinvointiimme. Läheisen kokema väkivalta voi herättää meissä monenlaisia tunteita – esimerkiksi huolta, häpeää, syyllisyyttä, pelkoa tai halua piilottaa asia.
Henkistä väkivaltaa voi olla erityisen vaikea tunnistaa, koska se ei jätä fyysisiä jälkiä ja alkaa usein lievempinä tekoina vähitellen muuttuen pahemmaksi. Väkivalta aiheuttaa uhrissa usein häpeän tunteita ja hän voi kokea olevansa syyllinen väkivaltaan, vaikka vastuu väkivallan käytöstä on aina väkivallan tekijällä. Toisinaan väkivaltaa kokeneelle voi olla helpompaa mieltää väkivalta riitelyksi ja ajatella muilla olevan samanlaista heidän ihmissuhteissaan.
Onko läheisen kokema lähisuhdeväkivalta omakohtaista väkivaltakokemusta helpompaa havaita?
THL:n Norstatilla tänä vuonna teettämän kyselyn vastaajat ilmaisivat heidän läheistensä kokeneen väkivaltaa lähisuhteissaan useammin kuin vastaajat kertoivat itse kokeneensa väkivaltaa. Kyselyssä 42 prosenttia kertoi hänen läheisensä kokeneen henkistä väkivaltaa, 32 prosenttia fyysistä väkivaltaa ja 12 prosenttia seksuaaliväkivaltaa läheisessä ihmissuhteessaan. Vastaajista 39 prosenttia puolestaan kertoi kokeneensa itse henkistä väkivaltaa, 21 prosenttia fyysistä väkivaltaa ja 8 prosenttia seksuaaliväkivaltaa.
Yksi merkki siitä, että läheinen kokee väkivaltaa voi olla esimerkiksi se, että hän vetäytyy enemmän omiin oloihinsa, yhteydenpito vähenee, hän jättäytyy pois sosiaalisesta kanssakäymisestä ja menoista eli eristäytyy. Toisaalta on hyvin vaikeaa yksilöidä mitkä asiat herättävät huolen tunteen tai tunteen siitä, ettei läheisen ihmissuhteessa kaikki ole kunnossa.
Ota lähisuhdeväkivalta puheeksi, kun huoli herää läheisestäsi:
- Kysy väkivallasta läheiseltäsi kahden kesken suoraan.
- Muotoile kysymyksesi myötätuntoiseksi, voit esimerkiksi ensin kertoa pohtineesi, onko läheiselläsi kaikki hyvin ja kertoa mistä huolesi on syntynyt.
- Anna läheisellesi tilaa kertoa kokemuksistaan, kuuntele mitä hän kertoo.
- Voit sanoa olevasi huolestunut läheisestäsi tai hänen tilanteestaan.
- Vältä syyllisyyden tunteita mahdollisesti lisäävää kommentointia, kuten syiden etsimistä väkivallalle.
- Lohduta, ja kerro olevasi väkivallan uhrin tukena ja apuna.
- Kerro väkivallan olevan väärin ja ettei läheisissä ihmissuhteissa kuuluisi kokea pelkoa.
Harvassa ihmissuhteessa on ainoastaan hyviä tai huonoja asioita
Tämä on myös yksi syy miksi ihmiset eivät katkaise väkivaltaa sisältäviä ihmissuhteita. Usein väkivallan uhrit kokevat hyvin ristiriitaisia tunteita väkivallan tekijää kohtaan. Onkin tärkeää, ettet tuomitse väkivallan tekijää, vaikka on yhtä lailla tärkeää kertoa väkivallan olevan väärin, ja ettei se ole uhrin syytä.
Väkivaltaa kokeneelle on hyvä kertoa, että väkivaltakokemuksien käsittelyyn on Suomessa tarjolla monenlaista apua. Turvakoteihin pääsee maksuttomasti ja niihin voi hakeutua omatoimisesti. Monet järjestöt tarjoavat väkivallan eri osapuolille keskusteluapua joko puhelimessa, netissä tai kasvokkain.
Myös väkivallan uhrin läheisenä voit kokea halua tai tarvetta käsitellä ajatuksiasi ja tunteitasi ammattilaisen kanssa. Tämä onkin hyvä ajatus. Läheisen tunteiden käsittely väkivallan uhrin kanssa voisi lisätä hänen henkistä kuormaansa ja syyllisyyden kokemuksiaan sekä osaltaan vähentää uhrin halua puhua väkivallasta.
Väkivalta ei häviä siitä vaikenemalla
Suomessa on useita tahoja, joilta myös sinä voit saada maksutonta keskusteluapua ja tukea tilanteessa puhelimitse, chättäämällä tai tapaamalla kasvotusten.
Kokemuksien käsittelemättä jättäminen voi osaltaan altistaa uusille väkivaltakokemuksille. Siksi: uskalla kertoa olevasi huolissasi ja kysy väkivallasta – ettei kukaan jäisi yksin.
Nollalinjan auttava puhelin auttaa ilmaiseksi ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä numerossa 080 005 005. Voit myös keskustella chatin kautta arkisin klo 9–15 välillä osoitteessa www.nollalinja.fi.