Yksi kysymys paljastaa, täyttääkö vammaispalvelu tehtävänsä

Nykyinen, aikanaan niin edistyksellinen vammaispalvelulaki ei vielä ole onnistunut takaamaan sitä, että kaikilla vammaisilla ihmisillä Suomessa olisi yhdenvertainen mahdollisuus käyttää tarvitsemiaan palveluita.

Vammaispalvelujen tarkoituksena on toteuttaa yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteisössä. Lisäksi palveluilla tuetaan itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta, omannäköistä elämää.

Palvelujen vaikutusta voi yksinkertaisimmillaan mitata kysymällä, onko järjestelyjen avulla voitu vähentää tai poistaa vammasta aiheutuvaa haittaa?

Yhdenvertaiset oikeudet kuuluvat kaikille, yksilölliset ratkaisut tehdään tarpeen mukaan

Vammaisten ihmisten osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistäminen on koko yhteiskunnan, ei yksin vammaispalvelujen asia. Erityispalvelujen tarve vähenee, kun ympäristö ja yleiset palvelut ovat kaikille esteettömiä ja saavutettavia.

Lähitulevaisuudessa vammaispalvelujen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille ja samaan aikaan vammaispalveluja koskeva lainsäädäntö uudistuu. Näiden molempien uudistusten tavoitteena on parantaa yhdenvertaista pääsyä yleisten, kaikille tarkoitettujen palveluiden piiriin ja turvata riittävät ja laadukkaat erityispalvelut niitä tarvitseville.

Vuoden 2021 loppuun päättyvä Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke (HB-hanke) on nostanut pintaan tarpeen tarkastella sitä, miten hyvin palvelujärjestelmä tukee vammaisten ihmisten itsenäistä elämää, päätöksentekoa omista asioista ja osallisuutta yhteisössä.

Kansainvälisessä tutkimuksessa ja kehittämistyössä puhutaan palvelujen henkilökohtaistamisesta ja henkilökohtaisesta budjetista keinona edistää sitä. Lainsäädäntö takaa jo nykyisellään kaikissa Pohjoismaissa vammaisille ihmisille tarpeen mukaiset yksilölliset palvelut mahdollistamaan yhdenvertainen osallisuus yhteisössä. Siitä huolimatta on selvää, etteivät lain tavoitteet toteudu läheskään kaikkien kohdalla.

Uudet visiot luodaan yhdessä

HB-hankkeessa, THL:n Vammaisuus yhteiskunnassa -tiimissä ja eri puolilla Suomea toteutetussa alueellisessa kehittämistyössä on tarkasteltu oikeuksien toteutumista vammaispalveluissa. Olemme tunnistaneet yksilöllisten palvelujen ja itsenäisen elämän toteutumiseen vaikuttavia esteitä. Ne liittyvät esimerkiksi vammaisten ihmisten kokemuksiin siitä, ettei tietoa tai sopivia palveluita ole saatavilla tai kaikkien saavutettavissa sekä siihen, että ihmisten yksilöllisiä tarpeita ei aina tunnisteta tai niihin ei palvelujärjestelmän taholta kyetä vastaamaan.

Henkilökohtainen budjetointi ideana ja lähtökohtana palvelujen järjestämiselle, voi olla yksi tapa lisätä vammaispalveluissa välttämätöntä dialogia. Henkilökohtainen budjetti välineenä ei yksin ratkaise yhtäkään niistä ongelmista, joita vammaiset ihmiset nykyisessä palvelujärjestelmässämme kohtaavat. Ehdotamme sitä lainsäädäntöön tuomaan joustavuutta ja valinnan mahdollisuuksia erityisesti sellaisiin kohtiin, joista sitä toistaiseksi on puuttunut. Myös kokeiluun osallistuneilla vammaispalvelun asiakkailla on myönteisiä kokemuksia siitä, että palveluja on räätälöity joustavammin ja että he itse ovat saaneet vastuuta palvelujensa toteuttamisessa.

Vammaispalvelujen kehittämisen vaikeuksia ratkaistaan yhdessä ja ongelma kerrallaan. Kehittämistyön viehätys syntyy osallisuuden voimasta, jonka jokainen vammaispalvelujen kehittämishankkeisiin ja yhteiskehittämiseen osallistunut voi tunnistaa. Kehittämistä tarvitaan edelleen, koska yksilöllisten palvelujen tarve heijastelee sitä, miten ympäröivä yhteiskunta on onnistunut vammaispolitiikan toteuttamisessa.

Kirjoitus on osa Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarjaa.

Vammaisuus yhteiskunnassa -blogisarja käsittelee vammaisuuteen ja vammaispalveluihin liittyviä ilmiöitä yhteiskunnassamme. Käsitys vammaisuudesta on muuttunut ajan saatossa. Tänä päivänä tärkeitä asioita ovat mm. ihmisoikeudet, osallisuus, itsemääräämisoikeus, esteettömyys ja saavutettavuus.

Lue lisää:

Vammaisten henkilöiden yksilöllinen tuki ja palvelut – malleja Pohjoismaissa (Pohjoismainen hyvinvointikeskus)

Henkilökohtainen budjetti voi lisätä joustoa ja valinnanvapautta, mutta yksilölliset vammaispalvelut ovat jo osa pohjoismaista hyvinvointia (THL)

Hankesivu: Vammaisten henkilöiden henkilökohtaisen budjetoinnin kokeiluhanke (THL)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.