Tieto väestön terveydestä ja hyvinvoinnista ei kerry yksinomaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tietojärjestelmiin, tilastoihin ja tutkimuksiin, joita päättäjät ja asiantuntijat perinteisesti hyödyntävät. Hyvinvoinnista kertovaa dataa syntyy myös kansalaisten arjessa, kun käymme kaupassa, kuntosalilla, matkustamme tai käytämme muita kaupallisia palveluja.
Eripuolille jättämämme digitaaliset jäljet, arjen data antaa tietoa elintavoistamme, ruokailu- ja kulutustottumuksistamme paljon ennen kuin terveyspalveluille on tarvetta. Arjen data kertoo käyttäytymisen muutoksista ja mahdollisesti uusista riskeistä hyvinkin nopeasti. Se voi antaa arvokasta tietoa kunnille ja hyvinvointialueille ongelmien ehkäisemiseksi, sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Muutokset ihmisten arjessa voivat olla nykyään hyvinkin nopeita median, sosiaalisen median, kansainvälisten esikuvien ja markkinoinnin vaikutuksesta. Tämän seurauksena terveyttä ja hyvinvointia määrittävät tekijät ovat jatkuvassa muutoksessa. Jotta emme olisi jatkuvasti askeleen tai pari jäljessä, on meidän hyödynnettävä ihmisten arjessa kertyvää tietoa. Ilman nopeasti päivittyvää arjen dataa kunnilla ja hyvinvointialueilla on hyvin pienet mahdollisuudet vaikuttaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin tietoperusteisesti.
Pilottihanke neljällä alueella
Arjen data ei ole kuitenkaan julkista. Sitä kertyy järjestöihin ja yrityksiin, esimerkiksi kauppojen kanta-asiakastietoihin ja myyntitilastoihin, joiden käyttö tutkimuksessa tai päätöksenteossa on vielä uutta. Selvitimme PUHTI-hankkeessa, olisiko yritysten ja järjestöjen keräämästä tiedosta hyötyä kuntien ja hyvinvointialueiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja tietoon perustuvassa päätöksenteossa.
Olemme tutkineet kolmen vuoden ajan palvelujärjestelmän ulkopuolella kertyvän tiedon käyttöä neljällä pilottialueella: Tampere, Helsinki, Turku ja Pirkanmaan hyvinvointialue. Suurin osa mukaan pyydetyistä yrityksistä ja järjestöistä on luovuttanut dataansa hankkeen käyttöön vastikkeetta – kiitos siitä heille!
Olemme luoneet näin saadusta datasta visuaalisen ja helppokäyttöisen työpöytänäkymän, jossa tieto on esitetty kaupungeissa postinumeroalueittain ja hyvinvointialueilla kunnittain. Näkymä kertoo esimerkiksi, millä asuinalueella syödään eniten punaista lihaa ja vähiten kalaa? Tiedot saavat meidät myös pohtimaan, miksi tietyllä asuinalueella on vähän organisoituun liikuntaan osallistuvia lapsia, vaikka alueella on vireää urheiluseuratoimintaa ja hyvät liikuntapaikat?
Tietoa ei kerätä henkilöistä
Arjen tiedon vahvuuksia ovat paikallisuus, ajantasaisuus ja kattavuus. Emme kerää yksittäisiä ihmisiä koskevia tietoja. Henkilöprofiilien sijaan luomme alueprofiileja. Arjen tiedot antavat alueesta uudenlaisen kuvan verrattuna palvelujärjestelmän tai tutkimusten tuottamiin tietoihin. Arjen tieto voi vahvistaa tai muuttaa ammattilaisten käsitystä alueen hyvinvoinnista ja riskeistä, joka on syntynyt kokemuksen ja hiljaisen tiedon perusteella. Tiuhaan päivittyvät tiedot antavat mahdollisuuden havaita ja reagoida muutoksiin nopeasti, huomattavasti aikaisemmin kuin palvelujärjestelmän ja tutkimuksen tuottaman tiedon perusteella voidaan tehdä. Esimerkiksi kalan myynnin raju väheneminen tai energiajuomien myynnin kasvu voivat antaa aihetta toimenpiteille.
Yhteiskuntavastuuta
Datan sanotaan olevan kovaa valuuttaa tänä päivänä. Sillä käydään kauppaa ja sen merkitys kasvavaa. Miksi yritykset ja järjestöt antaisivat sitä vastikkeetta kuntien ja hyvinvointialueiden käyttöön? PUHTI:n kokemus on, että datan jakaminen on tapa kantaa yhteiskuntavastuusta. Hankkeessa mukana olevat yritykset ja järjestöt ovat lähteneet ennakkoluulottomasti mukaan ja haluavat kehittää yhteiskuntaansa. He ovat myös innostuneet kehittämään suomalaista tiedolla johtamisen kulttuuria ja tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Kaiken taustalla on luottamus ja positiivisuus.
Lisää aiheesta:
Palvelujärjestelmän ulkopuolella kertyvä tieto hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen käyttöön (PUHTI) (thl.fi)